Näiden nappuloiden takana: Susanna Särkijärvi kehittää työkseen koiranruokia Loimaalla

0
Monet harraste-eläinten omistajat ovat valmiita satsaamaan lemmikkeihinsä. Susanna Särkijärven mukaan kotimainen lemmikkieläinruuan valmistaja voi kilpailla vain laadulla, ei hinnalla. – Pitää olla myös markkinat ja kuluttajat, tämä on kuitenkin liiketoimintaa. Kuvat: Kati Uusitalo.

– Työelämästä ei koskaan tiedä mitä kaikkea siellä on tarjolla ja mitä kaikkea tietoa ja osaamista tarvitaan, Susanna Särkijärvi sanoo ja neuvoo, ettei koskaan kannata ajatella, ettei esimerkiksi harrastuksista tai muihin kiinnostuksen kohteisiin perehtymisestä ole mitään hyötyä.

Vielä opiskelujaan aloittaessaan hänkin ajatteli, ettei hänen rakastamiensa harraste-eläinten parissa varmaan löytyisi töitä.

Nykyään hänen resepteillään valmistettuja nappuloita ja herkkuja syövät koirat ympäri Suomen.

ELÄIMIÄ, ei väliä mitä. Kissa, koira, hevonen tai vaikka lehmä. Niistä Susanna Särkijärvi on ollut kiinnostunut lapsesta saakka.

Yhtenä ammattivaihtoehtona hän ajattelikin alkuaan eläinlääkäriksi opiskelemista, mutta törmäsi sattumalta Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan eläinten ravitsemustieteen opintoihin – kun oli vielä sitä ennen pohtinut eläinten jalostuksen opiskelua.

– Se kuitenkin tuntui pelkältä matematiikalta.

Reilut parikymmentä vuotta hän tutki Luonnonvarakeskuksessa ja sen edeltäjässä MTT:ssä pääasiassa hevosten, mutta myös muiden yksimahaisten eläinten kuten koirien, sikojen ja kanojen ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.

Vuonna 2018 hän ryhtyi vetämään tuotekehitysprojektia. Keskus oli saanut yhteydenoton loimaalaiselta yrittäjältä Tero Roviolta, joka oli perustamassa koiranruokayritystä.

Muutamaa vuotta myöhemmin Susanna Särkijärvi hyppäsi Rovio Pet Foodsin tuotekehityspäälliköksi. Ysitien kupeeseen Loimaalle oli valmistunut tehdas, jossa vuoden 2020 syksyllä alkoi tuotanto.

Loimaalle on syntynyt viime vuosina varsinainen lemmikkieläinruoanvalmistuksen keskittymä. Aristo oy on toiminut jo 2000-luvun alusta saakka ja valmistaa Rauh!- ja Rekku -tuotemerkeillä koirien puruluita ja herkkuja. Dagsmark Petfood oy valmistaa kuiva- ja märkäruokia sekä herkkuja koirille ja kissoille.

Susanna Särkijärvi näkee Loimaan hyvänä paikkana lemmikkieläinruoanvalmistukselle erityisesti logistiikan kannalta.

– Raaka-aineet tulevat meille alle 200 kilometrin päästä ja ainakin 60 prosenttia jopa niinkin läheltä kuin 15 kilometrin säteeltä, muun muassa Teron tilalta.

Ruoissa on toistakymmentä perusraaka-ainetta ja kivennäiset ja vitamiinit mukaan lukien 30–40 ainesosaa.

 

”Tietämystä pitää kerätä, pitää havainnoida ja muistaa. Tutkijana oppi ajattelemaan laajasti ja monelta eri kantilta.”

Susanna Särkijärvi

 

– INTOHIMO tonkimiseen, hän virnistää, kun häneltä kysyy koiranruokien kehittelijälle hyviä ominaisuuksia.

Se tarkoittaa uusien asioiden oppimista ja ”hoksaamista”, mutta myös pitkäjänteisyyttä.

– Tietämystä pitää kerätä, pitää havainnoida ja muistaa. Tutkijana oppi ajattelemaan laajasti ja monelta eri kantilta.

Tärkeintä on osata soveltaa tutkimustuloksia.

– Tutkijan työn tulos on tehty siksi, että joku nappaisi sen ja hyödyntäisi.

Napattavaa on – Luonnonvarakeskuksessa tutkittiin aikoinaan esimerkiksi pellavan ja kauran ohella paljon marjojen vaikutuksia ja mustikkaa onkin Rovio Pet Foodsin koirien hammasterveyteen pureutuvassa välipalakeksissä.

Haastatteluviikolla hän on penkonut eläinten liikkuvuuteen liittyviä asioita, joten ehkä hautumassa on taas uudentyyppisiä tuotteita.

– Ei riitä, että minulla on joku ajatus tuotteesta. Pitää olla markkinat ja kuluttajat, tämä kun on kuitenkin liiketoimintaa. Hinnalla ei kotimainen valmistaja voi kilpailla vaan laadulla.

Harraste-eläinten omistajat ovat valmiita panostamaan lemmikkeihinsä ja hakemaan sitä, mikä on juuri omalle eläimelle parasta, hän sanoo, mutta tietää myös, että kuluttajia on monenlaisia.

On ympäristötietoisia, on henkeen ja vereen koiraihmisiä, jotka hakevat ravitsemuksellisesti parasta tuotetta. Ja on ihan tavallisia ihmisiä, jotka eivät ole ehkä itsekään niin ruokaorientoituneita.

Lisäksi on esimerkiksi metsästäjiä, joilla saattaa olla monta koiraa, ja ne työkoirina tarvitsevat jaksaakseen eri tavalla ruokaa kuin vähemmän liikkuvat koirat.

– Mitä laatu merkitsee kenellekin?

Maailmalla kuluttajakuntia on vielä lisääkin.

– Amerikassa trendaavat nyt koirien vegaaniset ruokavaliot.

Iso kysymys kaikkialla maailmassa on ekologisuus. Lemmikkien hiilijalanjälki on noin prosentin luokkaa koko Suomen jäljestä.

– Lemmikkieläinruoassa on järkevää käyttää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja muun muassa hävikin välttämiseksi.

Rovio Pet Foodsin tuotekehityspäällikkö Susanna Särkijärvellä on seitsemän labradorinnoutajaa. Viimeisimmän pentueen pienokaiset ovat juuri lähteneet maailmalle.

ENSIMMÄISEN koiransa Susanna Särkijärvi sai 1980-luvulla ja tällä hetkellä hän on seitsemän labradorinnoutajan emäntä. Viimeisimmän pentueen pienokaiset ovat juuri lähteneet maailmalle.

Eläinten hyvinvointi on hänelle ylin ohjenuora myös työssä.

– Nappulamme ovat täysravintoa, eli ne vastaavat koiran kaikkiin ravintoainetarpeisiin. Niitä ei ole nappuloissa pelkän minimin verran vaan sen verran, millä eläin voi hyvin.

Hänen parin viime vuoden aikana suorittamissaan lisäopinnoissa Illinoisin yliopistolle perehdyttiin myös ruoan käyttämiseen sairauden hoitoon.

– Minulla ajatuksena on, että ravinto olisi sellaista, ettei sairauksia tulisi. Terve koira on pirteä, aktiivinen ja sen ruoansulatus toimii. Ulosteesta voi päätellä paljon.

Hän tietää, että kaikilla on mielipide koirien ravitsemuksesta. Moni niitä auliisti myös jakaa muille, vaikka ne ehkä perustuvat vain yhden ja ehkä oman koiran kokemuksiin.

Itse hän vannoo tieteellisen tutkimuksen nimiin. Tietenkin myös vuodet koiran omistajana, niiden kouluttajana ja kasvattajana ovat opettaneet yhtä ja toista.

Aina ongelmat eivät johdu ruoasta, eivät koirilla eikä ihmisillä.

– Jos jännittää, vatsa voi mennä sekaisin.

Muuttuvat tilanteet stressaavat ja kaikenlainen stressi vaikuttaa hyvinvointiin.

– Koirahan on paljon tottumustensa orja. Se tarvitsee päivärytminsä ja voi vain kuvitella, miten korona esimerkiksi muutti monen koiran elämää, kun ihmiset jäivät kotiin.

YHTÄ reseptiä ei reseptien luomiseen ole.

Kaikki ideat eivät tule tieteellisistä tutkimuksista, eivätkä välttämättä myöskään työpöydän ääressä. Joskus vaikkapa ihmisten terveyteen liittyvän artikkelin lukeminen voi sysätä miettimään, mitä asia tarkoittaisi omassa työssä ja koirien suhteen.

Uutta tietoa tulee lisää koko ajan.

– Haluan tehdä tätä parhaan mahdollisen tiedon varassa ja niin hyvin kuin mahdollista, jotta pystyn seisomaan kehittelemieni tuotteiden takana.