Loimaan työttömyys paranee hitaasti, mutta muualla Varsinais-Suomessa talouden epävarmuus näkyy lomautuksina – katso kaikki kuntakohtaiset tiedot

0
Talouden hiipuminen näkyy erityisesti maanrakennusalan, rakennusalan ja kuljetusalan työttömien määrässä. Esimerkiksi maanrakennusalan työttömyys on noussut 10 prosenttia viime vuodesta. Hoiva-alalla, tekniikassa ja opetusalan tehtävissä taas työttömien määrä väheni voimakkaimmin viime vuoteen verrattuna. Kuvituskuva: Ari-Matti Ruuska.

Loimaalla oli maaliskuussa 510 työtöntä työnhakijaa. Luku 50 henkeä pienempi kuin helmikuussa ja 20 henkeä pienempi kuin vuosi sitten maaliskuussa.

Muualla Varsinais-Suomessa trendi kääntyi jo: työttömien määrä nousi Varsinais-Suomessa maaliskuussa, vaikka kuukausi tunnetaan yleensä työttömyyttä vähentävänä kuukautena.

Helmikuuhun verrattuna työttömiä oli 12 enemmän, mutta viime vuoden maaliskuuhun verrattuna 400 enemmän.

TYÖTTÖMYYDEN nousua selittää erityisesti lomautettujen määrän kasvu. Varsinais-Suomessa lomautettujen määrä nousi 300 henkilöllä eli 28 prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattua.

Helmikuussa lomautettujen määrä Varsinais-Suomessa oli 2 063 ja maaliskuussa 2 315.

– Lomautettujen määrän kasvu johtuu yritysten tuotantokustannusten kallistumisesta, epävarmoista tulevaisuuden näkymistä ja Uudenkaupungin autotehtaan tilanteesta, arvioi Ely-keskuksen työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen tiedotteessa.

Lomautettujen määrä oli maaliskuussa koholla, kun tilannetta verrataan koronaa edeltäneeseen aikaan, kertoo keskiviikkona julkaistu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen julkaisema Työllisyyskatsaus.

Työllisyyskatsauksessa lomautetut merkitään työttömiksi.

VAIKKA TYÖTTÖMIEN työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa nousussa, valtakunnallisessa vertailussa maakunta pärjäsi kuitenkin keskimääräistä paremmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 9,0 prosenttia ja koko maassa 9,6 prosenttia.

VARSINAIS-SUOMEN alin työttömyysaste oli Ruskolla, 3,9 prosenttia.

Korkein työttömyysaste oli Uudessakaupungissa, jossa työttömänä oli 12,7 prosenttia työvoimasta.

Toiseksi korkein työttömyysaste oli Turussa, 11,6 prosenttia.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 253 900 työtöntä työnhakijaa koko maassa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto. Luku on 3 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Edelliskuusta työttömien työnhakijoiden määrä väheni 4 200:lla koko maassa.

AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN määrä laski Loimaalla hieman viime vuodesta. Tämän vuoden maaliskuussa oli auki 231 työpaikkaa, kun vuosi sitten luku oli 279. Maalis- ja helmikuun luvut ovat lähes samoissa.

Maaliskuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla 8 400 kappaletta Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa. Se oli 27 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kolmen viime kuukauden aikana uusia työpaikkoja on avautunut 28 200 kappaletta eli 16 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna maaliskuun aikana 18 100 kappaletta, joista 9 300 oli uusia, maaliskuun aikana avautuneita työpaikkoja. Uusia työpaikkoja tuli siis maaliskuussa tarjolle 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Varsinais-Suomen avoimien työpaikkojen määrä on kuitenkin edelleen suhteellisen korkealla tasolla, kertoo työelämäkoordinaattori Timo Vahtonen tiedotteessa.

ENITEN TYÖPAIKKOJA on ollut Varsinais-Suomessa auki hoitosektorilla. Alan työvoiman kysyntä on ollut 13 prosenttia kovempaa tänä vuonna verrattuna vuoden takaiseen.

Paikkoja on ollut määrällisesti runsaasti auki myös teollisuudessa, hotelli­ ja ravintolasektorilla ja palvelualalla.

Prosentuaalisesti eniten työvoiman kysyntä on noussut hoitotehtävissä ja opetuspuolella. Kummassakin nousua viime vuodesta on 13 prosenttia.

Koko maassa uusia avoimia työpaikkoja 31 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Jos huhtikuu etenee tavallisen kaavan mukaan, työttömien työnhakijoiden määrä laskee jonkin verran maaliskuuhun verrattuna.

Varsinais-Suomi

Työttömyystrendit

  • Työttömyysaste oli koko maan tasoa (9,6 prosenttia) alempi 25 varsinaissuomalaisessa kunnassa.
  • Koko maan tasoa korkeampi se oli ainoastaan Turussa ja Uudessakaupungissa.
  • Nuorten työttömyys nousee. Nuoria oli työttömänä enemmän kuin vuotta aiemmin 17:ssä 27 varsinaissuomalaisesta kunnasta.
  • Pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärä oli Varsinais-Suomessa vuoden takaista selvästi pienempi (­16 prosenttia), mutta kuudessa Varsinais-Suomen kunnassa määrä oli kuitenkin suurempi.