Tilastokeskuksen maaliskuun ennakkotilaston mukaan Loimaalla syntyi 19 lasta alkuvuoden aikana. Kuolleiden määrä oli 65.
Katso naapurikuntien vastaavat tiedot selviävät alla olevista grafiikoista.
Raisio rynnii Kaarinan ohi Varsinais-Suomen nopeinpana kasvajana. Alkuvuonna Raision kasvuvauhti on ollut selvästi Varsinais-Suomen nopeinta asukaslukuun suhteuttuna.
Raisiossa väkiluku on noussut alkuvuoden aikana yli 160:lla ja Kaarinassa reilulla sadalla.
Raisiossa ohitettiin 25 000 asukkaan rajapyykki helmikuussa. Maaliskuun lopussa väkimääräksi kirjattiin 25 123.
Kemiönsaaressa asukasluvun lasku on ollut alkuvuoden aikana määrällisesti suurinta, mutta asukaslukuun suhteutettuna suurin pudotus on ollut pienessä Kustavissa.
Asukasluvut tarkentuvat vielä myöhemmin, kun väestömuutoksen kaikki tekijät saadaan tietokantaan.
Suomen ennakkoväkiluku oli 5 568 637 maaliskuun lopussa. Maamme väkiluku kasvoi tammi–maaliskuun aikana 4 667 hengellä.
Väestönkasvua piti yllä muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 9 126 enemmän kuin maastamuuttoja, kertoo Tilastokeskus. Syntyneitä oli 4 516 vähemmän kuin kuolleita.
Maaliskuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana Suomessa syntyi 10 412 lasta, mikä on 663 lasta vähemmän kuin vuonna 2022.
Kuolleiden määrä oli 14 928, mikä on 1 485 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Elävänä syntyneiden lukumäärä tammi-maaliskuussa oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin. Viimeisen 12 kuukauden (huhtikuu 2022–maaliskuu 2023) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,29, mikä on samaa tasoa kuin kuukautta aiemmin laskettu vastaava luku. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–maaliskuun aikana 11 980 henkeä ja Suomesta ulkomaille 2 854 henkeä. Maahanmuuttoja oli 2 536 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa. Suurin syy maahanmuuttojen määrän kasvuun olivat Ukrainan kansalaiset, joille mahdollistui kotikunnan hakeminen Suomesta.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 5 342 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Satakunnassa, joka menetti väestöstään 356 henkeä. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki Etelä-Karjala.