LOIMAA 40 vuotta koulutusasioita ammatikseen pyöritellyt Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtajan Antti Virtasen mielestä ammatillisen koulutuksen järjestäjien lukumäärää voisi vähentää radikaalisti. Vaikka luku onkin pienentynyt vuosien aikana Suomessa 500:sta tämän hetken noin 130:een, vieläkin olisi reilusti leikkaamisen varaa.
– Varsinais-Suomeen riittäisi kaksi ammatillisen koulutuksen järjestäjää, hän linjaa.
Perusteeksi hän sanoo muun muassa sen, että sillä tavalla virkamiesten määrää saataisiin pienennettyä. Nyt jokaisessa on oma virkamieskuntansa erikseen.
– Suuruuden ekonomia tuo valtavia kehittämismahdollisuuksia, kun taloudellisia resursseja on riittävästi.
Kahden järjestäjän mallissa Turku muodostaisi yhden osan ja toinen koostuisi maakunnan reuna-alueista muodostaen ikään kuin ulkokaaren, joka alkaisi Uudestakaupungista ja päättyisi Saloon.
– Toimipisteitä olisi tietenkin edelleen siellä, missä ne olisivat tarkoituksenmukaisia.
KUNTAYHTYMÄN jäsenkunnissa hän puolestaan kohdistaisi koulutustarjontaa entistä paremmin niille ammattialoille, joissa on työvoimapulaa.
– Tämä vaatii virkamiehiltä selkeitä näkemyksiä ja luottamushenkilöiltä rohkeita koulutuspoliittisia päätöksiä.
Hän näkee kuitenkin, että kuntayhtymässä on vahva tahto kehittää toisen asteen koulutusta, vaikka vuosien varrella on jouduttu tekemään vaikeitakin päätöksiä.
– Työntekijät osallistuvat aktiivisesti työelämäyhteistyöhön ja sidosryhmätyöhön. Näin he ovat edistämässä Novidan tuloksellista ja vaikuttavaa työtä maakunnassa, Virtanen kehuu ja toteaa kuntayhtymän talouden olevan erinomaisessa kunnossa.
KESÄKUUSSA eläkkeelle jäävä Antti Virtanen tuli Loimaalle lokakuussa 2012. Takanaan hänellä oli siinä vaiheessa monipuolinen kokemus koulutukseen liittyvistä asioista. Työt olivat kuljettaneet kasvatustieteen maisteriksi valmistunutta Virtasta pitkin Suomea aina Helsingistä Riihimäen kautta Rovaniemelle ja taas takaisin Helsinkiin ja Riihimäelle.
– Minulla on ollut 12 työnantajaa, joista seitsemän on ollut pidempiaikaisia, hän sanoo.
Töitä vaihtaessa tärkeintä ovat olleet uudet haasteet, joiden perässä hän on mennyt.
Elämänsä suurimman tehtävän eteen hän sanoo joutuneensa 1990-luvun alkupuolella, kun Suomeen alettiin perustaa ammattikorkeakoulujärjestelmää. Hän työskenteli siinä vaiheessa Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen päällikkönä, kun häntä kehotettiin hakemaan opetusministeriön Suomen korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelijan virkaa. Hänen tehtäväkseen tuli laatia korkeakouluiksi haluavien oppilaitosten arviointijärjestelmä, jonka perusteella ne mahdollisesti saivat korkeakoulustatuksen.
– Me kiersimme ryhmäni kanssa tekemässä arviot kaikista vakituisiksi ammattikorkeakouluiksi haluavista oppilaitoksista Suomessa.
Mallia hän sanoo hakeneensa ympäri Eurooppaa ja jopa Kanadasta saakka.
PITKÄN työuran jälkeen Virtasta odottaa uusi elämänvaihe. Nyt on hyvä hetki toteuttaa jo 20-vuotiaana asetettu tavoite.
– Päätin silloin, että tulen asumaan jossain vaiheessa elämääni ulkomailla. Nyt lähden toteuttamaan nuoruuden haavettani, sillä olemme ostaneet puolisoni kanssa asunnon Saksan Baijerista. Muuttokuorma on jo pakattu.
Virtanen sanoo heidän viettävänsä jatkossa siellä suurimman osan vuodesta, sillä Etelä-Saksasta käsin moottoripyöräreissut hoituvat varsin vaivattomasti ympäri Eurooppaa. Pyörän selässä hän sanoo istuneensa 49 vuotta, ja myös puolisolla on oma menopelinsä allaan.