Suomessa on lukuisia ihmisiä, jotka puurtavat vapaaehtoistöissä tärkeiden asioiden parissa. Vapaaehtoiset pitävät pystyssä urheiluseuroja, piristävät asuinalueita, tarjoavat ruoka-apua vähävaraisille, viihdyttävät yksinäisiä, auttavat ikäihmisiä, keräävät muiden maahan heittämiä roskia sekä suojelevat eläimiä, lapsia ja ympäristöä.
Tämä oman ilmaisen työpanoksensa antava joukko mahdollistaa monen lapsen tai aikuisen seuratoimintaan perustuvan urheiluharrastuksen ja pitää hengissä monenlaista kulttuuritoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Lista vapaaehtoisten antamasta panoksesta on loputon.
Mitä tekisimmekään ilman vapaaehtoisia? Omaan aikaan perustuva vapaaehtoisen työpanoksen antaminen on suuri lahja nimenomaan koko yhteiskunnalle sen lisäksi, että apua saavat sitä tarvitsevat ihmiset, eläimet ja luonto. On ilmeisen totta, että juuri vapaaehtoisten seuratyöntekijöiden ansiosta monen on mahdollista harrastaa suhteellisen edullisesti esimerkiksi urheilua ja kilpailua.
Vapaaehtoistyötä on mitattu myös rahassa. Vapaaehtoistyön rahallisen arvon on arvioitu olevan noin kolme miljardia euroa vuodessa, mikä tarkoittaisi noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tilastokeskuksen vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan 28 prosenttia suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoisten määrän on myös arveltu olevan suurempi, mutta toisaalta Tilastokeskuksen tuoreempi raportti (2021) osoittaa, että vapaaehtoistyö on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Olenkin usein saanut työkeikoilla vapaaehtoisten parissa saanut kuulla, että uutta väkeä kaivataan lisää mukaan. Talkoot pyörivät osittain saman pienen porukan harteilla, porukka alkaa ikääntyä ja nuorempaa väkeä kaivataan paikalle toiminnan jatkuvuuden kannalta.
Vapaaehtoiset ovat todella tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntia. Pohjoismaiden ministerineuvoston mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat yleensä pitävät Euroopassa kärkisijaa vapaaehtoistyön saralla. Lisäksi vapaaehtoistyö on ollut Pohjoismaissa tärkeä osa demokraattista keskustelua ja poliittista osallistamista.
Ei voi kuin nostaa hattua ihmisille, jotka haluavat antaa oman panoksensa halutessaan auttaa muita ja tekevät sitä sydämestään. Vapaaehtoiset ovat itse kertoneet, että he saavat itse siitä paljon, kun voivat antaa oman panoksensa hyvän asian eteen. Vapaaehtoistyön parissa voi saada myös uusia ihmisiä ja mielekästä tekemistä arkeen.
Marianne Rovio