LOIMAA Puistometsän päiväkodin Pilvenhattarat-ryhmässä oleva Tiia-Maria Hämäläinen tietää, mitä tarkoittaa sinnikkyys.
– Se on sitä, että yrittää aina uudelleen, hän sanoo.
Tiia-Marian ryhmäkaveri Martta Jokela on sen sijaan harjoitellut sinnikkyyttä ihan oikeassa elämässä.
– Olen harjoitellut sinnikkäästi viheltämään, koska meidän kissaa kutsutaan sillä tavalla.
Henkka Hietarinne tietää puolestaan, miten reilu kaveri toimii:
– Jos itsellä on tietokone ja toisella ei, voi pyytää kaveria mukaan katsomaan sitä.
Minttu Moisio taas on oppinut, että reilu ja ystävällinen kaveri pyytää anteeksi.
– Jos vaikka lyö toista, niin silloin voi pyytää anteeksi.
– Ja jos toisella on paha mieli, silloin voi lohduttaa, Henkka vielä lisää.
REILUUS, rohkeus, ystävällisyys, sinnikkyys, uteliaisuus tai vaikkapa huumorintaju ovat tulleet tutuiksi viime syksystä saakka Loimaan päiväkodeissa oleville lapsille. Varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti sanoo, että koko henkilökunta koulutettiin silloin Huomaa hyvä -vahvuusajattelupedagogiikan saloihin, minkä takana on positiivisen kasvatuksen väitöskirjatutkija Kaisa Vuorinen.
– Ajatuksena on, että jokaisella on eri luonteenvahvuuksia, joita halutaan vahvistaa. Niin lapsia kuin varhaiskasvatuksen henkilökuntaa kannustetaan huomaamaan hyvä ja löytämään vahvuuksia paitsi itsestä myös toisista.
Koulutuksen myötä jokaiseen päiväkotiin on valittu koosta riippuen henkilökunnan joukosta joko yksi tai kaksi tuutoria, jotka vastaavat pedagogiikan käytännöistä.
Puistometsän päiväkodin varhaiskasvatuksen lastenhoitajana ja tuutorina toimiva Heidi Heikkilä sanoo vahvuuskielen olevan läsnä päiväkodin arjessa nykyään koko ajan.
– Käytämme ystävällisyyskieltä, joka kasvattaa minäkuvaa ja tunnetaitoja.
– Nyt jo huomaamme sen, että hyvät asiat kasvavat, kun niihin kiinnittää huomiota, Heikkilän tuutoriparina työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja Saana Pesso lisää.
VUODEN mittaan vahvuustaitoja on opeteltu monin eri tavoin. Saana Pesso sanoo, että jokainen ryhmä on saanut valita itse tapansa toteuttaa pedagogiikkaa. Esimerkiksi hänen ryhmässään vahvuuksia on opeteltu yksi kerrallaan.
– Olemme viimeiset kaksi kuukautta keskittyneet ystävällisyyteen.
Puistometsän päiväkodissa on ollut käytössä myös vahvuusvaris-käsinukke, jonka avulla luonteenvahvuuksia on sanoitettu. Toimintakorttien avulla on puolestaan mietitty esimerkiksi, missä kohtaa kehoa rakkaus tuntuu. Lapsille myös annetaan koko ajan positiivista palautetta toiminnasta.
– Lapsen pukiessa voimme sanoa, että huomaatko, kuinka sinnikkäästi puit vaatteet yllesi, Heikkilä kertoo.
Positiivista pedagogiikkaa voikin Pesson mukaan käyttää hyvin luovasti.
– Tärkeintä on se lapsen itsetunnon vahvistaminen.