LOIMAA Ennakkotietojen mukaan 54 ukrainalaista haki kotikuntaa Loimaalta tammi-maaliskuussa eli käytännössä maaliskuun aikana.
Maahanmuutto perustuu pitkälle siihen, että ensimmäiset Venäjän hyökkäystä paenneet ukrainalaiset ovat olleet Suomessa vuoden verran ja he ovat voineet hakea täältä kotikuntaa.
Loimaan Evankelisen Kansanopiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe arvioi, että tammi-maaliskuun aikana Loimaalta kotikuntaa hakeneista ukrainalaisista yli 40 on Hirvikoskelle kansanopistoon saapuneita.
– Siinä on meidän opiskelijoita kolmisenkymmentä ja heidän lapsiaan.
Kotikuntaa hakeneita tulee lisää ainakin jonkin aikaa sitä mukaan, kun ukrainalaisilla täyttyy vuosi Suomessa. Loimaan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Jutta Orell kertoo rekisteritietojen pohjalta, että huhtikuun puoliväliin mennessä Loimaalta kotikuntaa hakeneiden ukrainalaisten määrä oli noussut 65:een. Oripäässä vastaava määrä oli neljä.
Vanha-Juhen viimeisimmän arvion mukaan tähän mennessä pelkästään kansanopistoon saapuneista ukrainalaisista kotikuntaa on hakenut Loimaalta noin 70 henkeä.
Kotikuntaa hakeneet ukrainalaiset näkyivät maaliskuussa myös Loimaan asukasluvussa (LL 29.4.).
Alkuvuoden eli tammi-maaliskuun ennakkotiedoissa Loimaa oli koko maan tasolla kunnittain tarkasteltuna kahdeksannella sijalla kotikuntaa hakeneiden ukrainalaisten määrässä. Loimaan edellä oli lähinnä isoja kaupunkeja, kuten Helsinki, Vantaa, Tampere ja Turku.
Loimaalta kotikuntaa hakeneiden määrää voi pitää isona, sillä Vanha-Juhe suhteuttaa, kuinka esimerkiksi Tampereelta, jonka väkiluku on Loimaaseen nähden kymmenkertainen, kotikuntaa oli hakenut vain noin kolminkertainen määrä Loimaaseen verrattuna tammi-maaliskuussa.
– Se kertoo siitä, että täällä on tehty oikeita asioita.
Orell puolestaan vertaa huhtikuun puolivälin tilastojen pohjalta Loimaata samankokoiseen Uuteenkaupunkiin, josta kotikuntaa oli hakenut 23 alkuvuoden aikana, Salosta puolestaan 37 ja Turusta 91.
Vanha-Juhe muistuttaa, että isoissa kaupungeissa olisi ollut epäilemättä enemmänkin ukrainalaisia, jotka olisivat voineet hakea kotikuntaa, mutta niissä ei ole välttämättä ollut saatavilla vastaavaa ohjausta ja apua kuin esimerkiksi kansanopistossa Hirvikoskella.
Orell sanoo myös Loimaan kaupungin maahanmuutto-ohjaajana toimivan Maarit Tiittasen olleen aktiivisesti ukrainalaisten apuna kotikunnan hakemisprosessissa sekä viranomaisyhteistyössä kotikunnan saamisen jälkeen.
Ukrainalaisille etsitään paitsi asuntoja myös työ- ja opiskelupaikkoja
LOIMAA Ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset päättivät noin vuoden mittaiset suomen kielen opintonsa Hirvikoskella kansanopistossa tällä viikolla. Toinen ryhmä opiskelijoita päättää opintonsa juhannuksen alla. Heitä on yhteensä 54.
– Näistä noin kymmenen on työllistynyt, opiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe summaa ja sanoo, että osa töistä on kausiluonteisia.
– Toiveena on se, että löytyisi työpaikkoja. Väki on innokasta lähtemään töihin. Yritysten pitäisi olla aktiivisesti yhteydessä tänne päin.
Vanha-Juhe kertoo, että ukrainalaiset ovat hakeneet aktiivisesti jatkokoulutukseenkin, kuten Novidaan, mutta monilla koulutusaloilla tie voi nousta pystyyn kielitaitovaatimusten takia.
Riittävä suomen kielen taito on avain paitsi jatko-opintoihin myös työelämään.
Vanha-Juhe kertoo, että kansanopistossa käynnistyy alkusyksystä puolen vuoden mittainen niin sanottu suomen kielen jatkokurssi, jossa voidaan syventää ukrainalaisten tähän mennessä oppimaa kielitaitoa esimerkiksi oman alan ammattisanastolla. Tähän mennessä kurssille on hakenut kolmisenkymmentä.
Jatkokurssin lisäksi syksyllä opistossa aloittaa täysin uusi ukrainalaisille suunnattu suomen kielen ryhmä, joka aloittaa suomen kielen opettelun niin sanotusti nollatasolta.
Loimaan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Jutta Orellin mukaan suunnitteilla on Ely-keskuksen, Te-toimiston, Novidan, kansanopiston ja kaupungin kokoontuminen, jossa pohditaan muun muassa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden jatkokoulutusmahdollisuuksia Loimaalla.
– Parasta olisi, jos jatkokoulutus mahdollistaisi työn, ammattiopintojen ja kielikoulutuksen yhdistämisen.
Ukrainalaisten kielitaidon ohella Orellia huolettaa Loimaan vuokra-asuntotilanne. Hänen mukaansa etenkin isommista vuokra-asunnoista on puutetta.
– On ihanaa, että ukrainalaiset hakevat kuntalaisiksi, mutta mistä löydämme heille asuntoja, jotta he eivät lähtisi Loimaalta, hän sanoo ja neuvoo asunnonomistajia ottamaan yhteyttä vaikka suoraan häneen vapaista asunnoista.
Vanha-Juhe havainnollistaa, että kotikunnan myötä esimerkiksi kansanopiston ukrainalaiset voivat vuokrata itse asunnon, kun tähän asti se on järjestynyt opiston välityksellä. Hän huomauttaa, että tähän mennessä asuminen on voinut olla asuntolamaista. Esimerkiksi kaksion on voinut jakaa neljä henkeä tai enemmän.
Vanha-Juhe on kartoittanut asuntotilannetta Hirvikoskelta ja sopinut tähän mennessä alustavasti 12 asunnosta. Hän on yllättynyt siitä, kuinka hyvin asuntoja on löytynyt.
– Luulin, että Hirvikoski olisi jo tyhjennetty asunnoista.