LOIMAAN SEUTU Vajaa 20 vuotta sitten uudelleen elvytetty Loimaan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry on päätetty lopettaa. Puheenjohtaja Erkki Kallio sanoo, että ihmisiä kyllä kiinnostaa luonto, mutta luonnonsuojeluun ei saada väkeä mukaan.
– Meillä on ollut koko ajan jäseniä noin sata, mutta toimintaan he eivät lähde.
Vaikka retkille ja talkoisiin vielä osallistuttaisiinkin, ihmisten saaminen hallitukseen onkin sitten jo kiven takana. Koronan alkaessa ja kokousten jäädessä tauolle vähäinenkin kiinnostus hallitustyöskentelyä kohtaan loppui. Yleiskokouksetkaan eivät enää vedä väkeä paikalle.
– Kun en saanut hallitusta enää kokoon, niin tuntui, ettei tätä kannata jatkaa, Kallio perustelee yhdistyksen lopettamista.
Tilille kertyneet 6 000 euroa yhdistys aikoo lahjoittaa Alli ja Torild Branderin säätiölle, joka tukee Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen toimintaa.
– Halusimme, että rahat menevät luonnon hyväksi ja tähän lähelle, varapuheenjohtaja Aino Suominen sanoo.
Säätiö edistää luonnonsuojelua erityisesti Forssan, Humppilan, Jokioisten, Someron, Tammelan, Urjalan ja Ypäjän kunnissa. Se omistaa Urjalassa sijaitsevan Raikon kartanon, johon kuuluu noin 600 hehtaarin luonnonsuojelualueet.
Vuonna 1977 perustettu Loimaan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry ehti uinua parikymmentä vuotta ennen kuin se herätettiin taas henkiin Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin ehdotuksesta. Silloin mukaan liitettiin Oripää, Marttila sekä Koski.
Toiminta oli alkuun varsin vilkasta. Retkien ja talkoiden lisäksi raivattiin esimerkiksi jättiputkea. Tärkeä osa luonnonsuojelutyötä on ollut myös lausuntojen antaminen. Aikanaan muun muassa Virttaanharjulle tehty Turun seudun veden (TSV) jätevedenpuhdistamo työllisti suojelijoita paljon. Työ ei mennyt Kallion mukaan hukkaan, sillä Huittisiin saatiin kemiallinen puhdistus ennen kuin vesi johdetaan harjumaaperään.
Lausunto annettiin myös Vännilään suunnitteilla olleesta tuulivoimalasta. Vaikka asiasta oli jo tehty ympäristövaikutusten arviointi, Kallio sanoo paikallisten tuntevan seutunsa paremmin.
– Siinä ei ollut otettu huomioon, että Vännilän pellot ovat hanhien ikivanha levähdyspaikka ja metsojen soidinalue. Lopulta kaupunki ei antanut tuulivoimalalupaa.
Myös uusi sähkölinja Forssasta Metsämaan läpi Huittisiin sai uuden linjauksen yhdistyksen tekemän lausunnon johdosta.
– Linjaa siirrettiin, koska alueella sijaitsee huuhkajan pesimäalue ja metson soidinalue, Kallio toteaa ja sanoo, että näitä asioita ei taaskaan oltu otettu huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Saviseudun luonnon monimuotoisuus on Kallion ja Suomisen mukaan vähentynyt vuosien saatossa. Osaksi he arvelevat, että taustalla on tietämättömyys. Esimerkiksi isojen sarkalohkojen välisiä avo-ojia putkittamalla tullaan samalla hävittäneeksi lintujen suojapaikkoja.
– Jos sinne jätettäisiin edes pieni pensassaareke, niin sekin auttaisi. Linnut tarvitsevat näitä suojia, he sanovat.
Tämän päivän pihat tuppaavat myös olemaan niin risuista siivottuja, että Kallio sanoo siilien hävinneen sen vuoksi lähes kokonaan. Luonnontilaisempi piha houkuttelisi myös lintuja ja pölyttäjiä.
– Monimuotoisuutta pystyy lisäämään helposti, kun joka paikassa ei ole vain siistiksi ajeltua nurmikkoa.