LOIMAAN SEUTU Toukokuun alkupuolella yksityisille koiranomistajille avautunut Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri jakaa mielipiteitä koiraharrastajien keskuudessa. Loimaan seudun kennelkerho ry:n puheenjohtaja Eija Junttila sanoo suurimman osan harrastajista suhtautuvan uuteen viranomaisjärjestelmään epäilevästi.
– Erityisen harmissaan tästä ovat olleet kasvattajat, mutta myös muut koiraharrastajat.
Junttila sanoo, että harva näkee viranomaisrekisterin hyötyjä, koska monet ovat jo rekisteröineet koiransa Kennelliittoon.
– Tuntuu, että tässä kerätään vain lisää rahaa.
Kymmenen euron kertamaksu voi Junttilan mukaan myös eriarvoistaa koiranomistajia, ja pahimmassa tapauksessa johtaa esimerkiksi siihen, että jostain muusta koiran hyvinvointiin liittyvästä nipistetään.
– Pienituloisten asema heikkenee entisestään. Koira on kuitenkin ihmiselle hyvinvointia lisäävä asia.
Rekisteriä on perusteltu muun muassa pentutehtailun vähentämisellä, mutta Junttila suhtautuu epäileväisesti siihen. Hän sanoo, ettei rekisteriin kerätä esimerkiksi sukutauluja, joista kävisi ilmi, kuinka paljon nartulla on teetetty pentuja.
– Nyt pentutehtailijat ovat vielä keksineet uuden myyntikikan, kun he ilmoittavat rekisteröineensä pennut. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että koira tulisi hyvistä olosuhteista.
Aivan täysin Junttila ei kuitenkaan tyrmää Ruokaviraston koirarekisteriä. Hän pitää ajatusta periaatteessa hyvänä, mutta epäilee sen toimivuutta.
– Siinä on potentiaalia, mutta käytännön valvontatasoa tässä ei ole mielestäni mietitty tarpeeksi.
Koirarekisterin valvovia viranomaisia ovat virkaeläinlääkärit eli kunnan- ja läänineläinlääkärit.
Myönteisesti viranomaisrekisteriin suhtautuva Loimaan seudun kennelkerho ry:n hallituksen jäsen Pia Kankare kertoo rekisteröineensä jo kaikki neljä koiraansa, joista kolme on rotukoiria ja yksi sekarotuinen. Hänen mielestään kaikki koirien hyvinvointia lisäävä toiminta on kannatettavaa.
– Jos koira esimerkiksi katoaa, se on helpompi löytää, kun se on virallisessa rekisterissä ja sillä on siru.
Hän pitää hyvänä myös sitä, että näin myös sekarotuiset koirat saadaan virallisen järjestelmän piiriin. Esimerkiksi Kennelliiton rekisteri on tarkoitettu pääasiassa rotukoirille, eikä se ole pakollinen.
– Sekarotuiset koirat rekisteröidään Kennelliittoon lähinnä, jos sen kanssa harrastetaan tai kilpaillaan, koska liitto vaatii silloin rekisteröimisen, Kankare selvittää.
Vaikka järjestelmä ei ole vielä täydellinen, hän sanoo tavoitteiden olevan hyvät. Kankare myöntää, että kukaan ei voi vielä tietää sitä, estääkö viranomaisrekisteri esimerkiksi pentutehtailua.
– Aika harva järjestelmä on heti alussa valmis. Annetaan nyt tälle valvontajärjestelmälle aikaa kehittyä.
Ennen juhannusta Suomessa oli rekisteröity liki 38 000 koiraa
LOIMAAN SEUTU Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin oli erityisasiantuntija Terhi Jääskeläisen mukaan rekisteröity juhannukseen mennessä lähes 38 000 koiraa. Rekisteri avautui toukokuun 8. päivä. Hän sanoo tahdin olleen alkuun kiivaampi, mutta nyt se on hidastunut siten, että koiria ilmoitetaan 400–600 päivää kohden.
– Ennakkoon toivoimme, että rekisteröintejä tulisi useampi tuhat päivässä.
Koirien rekisteröinti perustuu maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2022 muokattuun asetukseen. Sen mukaan kaikki Suomessa asuvat koirat tulee jatkossa tunnistusmerkitä eli siruttaa ja rekisteröidä viranomaisrekisteriin.
Ministeriössä on arvioitu, että näillä toimenpiteillä pystytään osaltaan edistämään koirien vastuullista kasvatus- sekä myyntitoimintaa ja kitkemään pentutehtailua.
– Rekisterin avulla viranomaiset pystyvät kohdentamaan valvontaa sellaisiin toimijoihin, jotka tuottavat pentuja huomattavia määriä. Sama koskee sellaisia, jotka tuovat niitä suuria määriä ulkomailta, Terhi Jääskeläinen selventää.
Hän painottaa, että myös koiran ostajalla on suuri mahdollisuus vaikuttaa pentutehtailun vähentämiseen.
– On erittäin tärkeää kysyä myyjältä, onko koira rekisteröity viranomaisrekisteriin. Jos ei ole, niin silloin voi miettiä, onko myyjän toiminnassa jotain erikoista.
