LOIMAA Elokuun alusta työväen- ja musiikkiopiston rehtorin virassa aloittanut Lotta Koponen sanoo huomanneensa keväällä paikkaa hakiessaan, miten monipuolinen työnkuva häntä saattaisi Loimaalla odottaa. Hän pitää molempien opistojen tarjontaa runsaana ja kattavana.
– Myös musiikkiopiston uusi opetussuunnitelma on sanallistettu todella kivasti ja se on hyvin oppilaslähtöinen. Todella onnistunut, hän kiittelee edeltäjänsä Matti Vänttisen ja opettajien yhteistyötä.
Työväenopiston uudistettu opas saa myös kiitosta, mitä on Koposen mielestä elävöitetty hienosti kuvilla.
– Asiat ovat hyvällä mallilla, vaikka toki aina löytyy kehitettävääkin. Tarkoitus ei ole kuitenkaan lähteä hutkimaan, vaan katselen ensin rauhassa.
Tulevaisuuden kehitysideat eivät niinkään liity aineiden vaan yhteisöllisyyden lisäämiseen. Koponen sanoo, että esimerkiksi musiikissa yhteissoittaminen antaa harrastajille aivan eri kokemuksen ja onnistumisen tunteen kuin pelkästään yksilötunneilla käyminen. Tarkoitus on mahdollisuuksien mukaan lisätä myös eri taiteenlajien yhteisiä projekteja ja sukupolvien välisiä ryhmiä.
– Taide mahdollistaa uudenlaiset kokeilut ja yhdistelmät, sillä taiteeseen mahtuvat kaikki mukaan.
REHTORILLE itselleen työväenopiston opas on ollut jo pienestä pitäen tärkeä, vaikka ennen digiaikaa kursseille pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys Kuopion maaseudulla kasvaneelle tytölle. Silloin kursseille jonotettiin fyysisesti, eikä Koposen vanhemmilla ollut mahdollisuutta lähteä virka-aikana jonotushommiin.
– Yhtenä vuotena pääsin kuitenkin käsitöihin ja tykkäsin siitä ihan hirveästi, hän muistelee.
Yhä edelleen työväenopiston opas herättää Koposessa halun päästä mukaan eri kursseille.
– Kun tänäkin vuonna katsoin ohjelmaa, piti miettiä tarkkaan, etten lähde mukaan liian moneen, hän nauraa.
Työväenopiston tarjoamien harrastusten lisäksi Koponen on käynyt viulutunneilla kuusivuotiaasta alkaen sekä osallistunut musiikin perusopetukseen pääaineenaan viulu. Myöhemmin mukaan tuli vielä piano.
Myös muskariin hän pääsi aikanaan, vaikka matkaa piti taittaa kahdella linja-autolla.
– Vieläkin muistan tunnelmia sieltä.
HYVÄN harrastuksen löytymistä Lotta Koponen pitää erityisen merkityksellisenä asiana. Se voi kantaa ihmistä läpi elämän ja luoda monenlaista hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Hän sanoo lukeneensa Kansalaisfoorumin viime vuonna valmistuneen selvityksen, jossa oli noussut esiin juuri kulttuuriharrastusten positiiviset vaikutukset.
– Oppimisen lisäksi kulttuurin harrastamisesta saa mielen hyvinvointia.
Musiikin ammattilaisena hän tietää myös, ettei musiikki ole pelkkää soittamista tai laulamista. Koponen sanoo sen olevan oma kielensä, jonka ihminen oppii ensimmäisenä ja unohtaa viimeisenä.
– Musiikilla saa yhteyden niin vauvaan kuin muistisairaaseenkin. Sen avulla pystyy myös ilmaisemaan itseään, jos on esimerkiksi kielellisiä vaikeuksia. Se on uskomaton väline.
Eikä pelkästään musiikki, vaan taide yleensäkin saattaa toimia tunteiden tulkkina. Koponen ottaa esimerkiksi koulukiusatun lapsen tai nuoren, joka voi löytää oman äänensä uudelleen vaikkapa taideharrastuksen kautta.
Loimaan yhtenä vahvuutena hän näkeekin juuri taiteen perusopetuksen laajan kirjon. Tarjolla kun on musiikin lisäksi tanssi-, teatteri- ja kuvataidetta.
– Tämä kiinnitti huomioni jo keväällä tänne hakiessani.
ENNEN Loimaalle tuloaan Koponen on työskennellyt pisimpään Lohjalla Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa viulunsoiton lehtorina. Sinne hän meni vuonna 2009, ja on nyt virkavapaalla. Viime lukuvuoden hän toimi Asikkalan seudun musiikkiopiston rehtorina, mistä hän on myös virkavapaalla. Lisäksi kokemusta löytyy sekä Helsingin että Espoon työväenopistoista.
Espoossa hän sanoo vetäneensä aikuisten viulunsoitonryhmää, mikä oli varsin opettavainen kokemus. Siellä hän ymmärsi, että aikuinen voi oppia jo yhden syksyn aikana soittamaan helppoja kappaleita ilman aiempaa kokemusta sinnikkäällä harjoittelulla.
– Nykyään ei enää ajatella, ettei joku olisi musikaalinen. Tutkimukset osoittavat, että vain noin 4 prosenttia ihmisistä on epämusikaalisia. Siksi jos, musiikki vähänkin kiinnostaa, kannattaa lähteä mukaan, hän kannustaa.
Koponen kokee musiikkiopistojen opetuksen yleensäkin menneen huimasti eteenpäin taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman myötä. Kun opetus saattoi olla hyvinkin vaativaa oppilaan tavoitteista riippumatta, nyt on annettu paljon tilaa luovuudelle. Edes vanhamuotoisia tutkintoja ei enää pidetä.
– Asiat ovat muuttuneet todella paljon. Oppimisessa mennään enemmän käytännön kautta, ja musiikkia tuotetaan ja sävelletään itse. Ideana on löytää se oma luovuus sieltä.