Sen sijaan esimerkiksi apatia ja aloitekyvyttömyys sekä masentuneisuus voivat olla muistisairauden ensioireita.
Näin kertoi hanketyöntekijä Kaisa Lehtola yleisölle, joka oli saapunut kuulemaan tietoja ja taitoja muistisairauden kohtaamiseen. Tapaamisen järjesti Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Vahva -hanke.
– Läheisten huomioilla on tärkeä osuus, kun lähdetään tekemään diagnoosia.
Käyttäytymisen muutoksia esiintyy arviolta 90 prosentilla sairastuneista jossain vaiheessa sairautta. Lehtola muistutti, että nämä muutokset ovat aina yksilöllisiä. Ne voivat esiintyä jaksoittain ja eri tavoin sairauden edetessä. Myös eri muistisairauksissa painottuvat erilaiset muutokset.
– Niitä ei voi verrata naapurin tilanteeseen.
Yhteinen nimittäjä on kuitenkin yleensä se, että muistisairaus merkitsee isoa muutosta koko lähipiirille. Lehtola lohdutti, että kaikilla sairastuneilla ei välttämättä esiinny kovin hankalia oireita.
Hänen mukaansa olennaista on pyrkiä löytämään oireita laukaisevat tekijät, vaikka se ei helppo tehtävä. Hän vinkkasi omaisia pitämään esimerkiksi päiväkirjaa, jonka avulla voidaan löytää yhteisiä nimittäjiä tietynlaiselle käyttäytymiselle.
Yleisöä kiinnosti muun muassa se, miten syömisen häiriöt ilmenevät muistisairailla.
Hanketyöntekijä Jenna Laakso kertoi niiden ilmenevän monin tavoin. Muistisairas voi esimerkiksi pyrkiä syömään kaiken mahdollisen pöydästä. Toiminnalliset häiriöt puolestaan voivat ilmetä muun muassa leikkimisellä ruualla.
Lehtola muistutti, että sairaus itsessään voi muuttaa näläntunnetta. Annoskoot voivat alkaa pikkuhiljaa pienentyä ja ruokailuja jää välistä.
– Yksinasuvalla ruoka voi jäädä kokonaan syömättä, hän huomautti ja neuvoi muistisairaan omaisia ja tuttuja tarkkailemaan pieniä muutoksia, kuten istuvatko muistisairaan vaatteet enää kunnolla.
Yleisöstä pidettiin tärkeänä sitä, että muistisairaalle tuotaisiin ruoka lämpimänä, sillä ruuan lämmittäminen esimerkiksi mikrossa voi olla monelle vaikeaa.
Suomessa on arviolta 190 000 muistisairasta. Kyse ei ole pelkästään iäkkäiden ihmisten sairaudesta, vaan Lehtola huomautti sairautta esiintyvän myös työikäisillä.
Laakso kertoi elämäntavoilla olevan merkitystä muistisairauden ehkäisyssä. Hän neuvoi kiinnittämään huomiota kokonaiskuormituksen ja stressin vähentämiseen, riittävään uneen ja palautumiseen, liikuntaan sekä ravitsemussuositusten mukaiseen ruokavalioon.
– Myös yksinäisyys ja eristyneisyyden kokemus lisäävät riskiä.
Huomioitavaa on se, että vaikka ihminen viettäisi suositusten mukaista elämää, ei sekään välttämättä poista sairastumisen mahdollisuutta.
– Joka tapauksessa elintavoistaan tulisi huolehtia, sillä terveellisillä elintavoilla on positiivisia vaikutuksia meille jokaiselle, Laakso muistutti vielä tilaisuuden jälkeen.
Fakta
Muistisairauksista
Määritelmällisesti elimellisiä aivosairauksia, jotka heikentävät kognitiivista toimintakykyä. Edetessään muistisairaudet muuttavat ihmisen toimintakykyä ja käyttäytymistä.
Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia muistisairaista.
Muistisairaudet ovat luonteeltaan eteneviä. Lääkehoidolla on mahdollista lievittää oireita ja hidastaa taudin kulkua.
Käyttäytymisen muutoksia voidaan jaotella esimerkiksi kognitio-oireisiin (esim. apatia ja virhetulkinnat), tunneoireisiin (ahdistuneisuus, mielialan vaihtelu), psykoosioireisiin (harhaluulot, aistiharhat), ihmisen perustoimintoihin vaikuttaviin oireisiin (syömisen häiriöt) ja haitallisena käyttäytymisenä ilmeneviin oireisiin (aggressiot, levottomuus, vaeltelu jne.).
Lähde: Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry.
