Yhtiö vie hanketta eteenpäin huolimatta siitä, että sen aiemmin kesällä hakema suunnittelutarveratkaisu ei ole saanut lainvoimaa, koska siitä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Ilmattaren edustajat kertoivat yhtiön suunnitelmista Loimaan työväentalossa, jossa järjestettiin tällä viikolla yleisötilaisuus hankkeen tiimoilta.
Yhtiön ajatuksena on tehdä kaikki voitava hankkeen eteen kerralla eikä jäädä odottamaan hallinto-oikeuden ratkaisua, jota voidaan odotella ehkä ensi kesänä.
Rakennusluvan isoja ratkaistavia kysymyksiä ovat esimerkiksi paloturvallisuus ja alueen maisemointivaatimukset. Yhtiön edustajien mukaan alueelle suunnitellaan toista reittiä pelastuslaitoksen ajoneuvoja varten, jotta alueella ei oltaisi vain yhden tien varassa.
Yleisötilaisuuden keskeiseksi puheenaiheeksi nousivat ne muutokset, joita aurinkopaneelien pystyttäminen aiheuttaisi maisemalle ja ihmisten elinympäristölle. Kyse on yhteensä noin 84 hehtaarin alueesta Kyyköntien molemmin puolin. Aurinkopaneelit nousisivat 3,5–4 metrin korkeuteen, ja keskustelua riitti siitä, mikä on riittävä ja kaikkia osapuolia tyydyttävä maisemoinnin taso. Loimaan kaupungin lupajaoston ehdollisesti hyväksymä suunnittelutarveratkaisu velvoittaa yhtiön maisemoimaan avoimia maastoja ja rakennusten kohdalta.
Yleisön puolelta kuultiin muun muassa puheenvuoroja siitä, ettei haluta asua teollisuusalueella ja sivulliset ihmiset joutuvat haitankärsijöiksi. Pidettiin joissain puheenvuoroissa hanke jopa ihmisten häätämisenä.
– Teille kyse on työstä ja bisneksestä, meille perheiden elämästä, yleisöstä osoitettiin yhtiön edustajille.
Toisaalta yleisön joukosta muistutettiin siitäkin, että alueen maisema on muuttunut paljon jo vuosikymmenten saatossa, ennen aurinkopaneeleita.
Yhtiön taholta ei kiistetty sitä, etteivätkö maisemalliset muutokset olisi merkittäviä. Maisemointikysymyksiä pidettiin yhtiön puolelta toisaalta myös vaikeana kysymyksenä, joka vaikuttaa muun muassa voimalan investointikustannuksiin.
– Toimiva maisemointi on hankkeen selkeä elinehto, yhtiöstä kerrottiin.
Yleisölle esitettiin joitakin luonnosvaiheessa olevia maisemointiehdotuksia, eivätkä ne miellyttäneet läheskään kaikkia. Yleisöstä kaivattiin havainnekuvia esimerkiksi siitä, miltä paneelirivistöt näyttävät talvisaikaan, kun puut ovat pudottaneet lehtensä. Yhtiöstä luvattiin parempia havainnekuvia rakennuslupavaiheessa.
Yhtiöstä muistutettiin siitä, että sillä on velvoite ennallistaa alue, kun vuokra-aika aikanaan päättyy. Yleisöstä epäiltiin, lohduttaako se, jos esimerkiksi yhtiö ehtii mennä konkurssiin. Yhtiön taholta annettiin ymmärtää, että se on viime kädessä investointipankin vastuulla, että sopimusta noudatetaan.
Voimalan sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapeloimalla, minkä yhtiön edustaja arvioi aiheuttavan vähemmän mielipahaa ihmisille.
Viime kädessä ilmoilla oli kysymys siitä, miksi aurinkopaneelit pitää ylipäätään sijoittaa Kyyköntielle: miksi niitä pitää sijoittaa asutuksen lähelle, ihmisten kotien viereen?
– Miten pystytte elämään sen kanssa, että murskaatte ihmisten elämän, yleisöstä esitettiin kysymys yhtiön edustajille.
– En olisi mennyt ostamaan taloa, jos olisin tämän tiennyt, toisessa yleisön puheenvuorossa sanottiin.
Yhtiön edustajat perustelivat Ilmattaren suunnittelevan aurinkovoimalaa Haaralle, koska alueella on olemassa verkkoliityntäkapasiteettia ja koska alueelta on löydetty yhteistyökumppaneita, jotka ovat halunneet lähteä hankkeeseen mukaan. Yrityksen puolelta edullisena pidettiin sitäkin, että viljelykäytössä ollut alue on jo valmiiksi ihmisen muokkaamaa eikä alueelta löydy erityisiä luontoarvoja. Yhtiön edustaja nosti esille myös kunnan tahtotilan.
Yhtiön taholta muistutettiin siitä, ettei kukaan omista maisemaa ja maanomistajilla on vapaus toimia ja harjoittaa liiketoimintaa omilla alueillaan.
Epäiltiinpä eräässä yleisöpuheenvuorossa myös sitä, että hankkeen vastustamisessa olisi kyse ihmisten kateudesta.
Yhtiön edustaja kertoi saaneensa myös yhteydenottoja, joiden perusteella kaikki eivät alueella vastusta aurinkovoimalan toteuttamista Haaralle.
Yleisöstä esitettyyn kritiikkiin, jonka mukaan Ilmatar on toimimassa hallitusohjelman vastaisesti eikä odota tekeillä olevaa valtakunnallista ohjeistusta aurinkovoimaloiden sijoittamisesta, yhtiön edustajat vetosivat muun muassa siihen, että Suomessa on jo varsin kestävät lupamenettelyt eikä Haarankaan aurinkovoimalaa olla rakentamassa tyhjän päälle ilman kattavia selvityksiä.
Huolimatta esimerkiksi voimalan aiheuttamista maisemallisista ristiriidoista, yhtiön edustajat muistuttivat hankkeen myönteistä vaikutuksista, kuten hajautetun uusiutuvan energiantuotannon lisäyksestä ja Loimaan kaupungille koituvista kiinteistöveroista noin 40 vuoden ajan. Yhtiöstä arvioitiin kiinteistöveron tekevän noin 160 000 euroa vuodessa.
