– Tänäkin vuonna vesi on tullut ukkossateiden vuoksi pellolle jo kolmesti, enkä voinut ajatellakaan syyskylvöjä, hän harmittelee.
Pahin tilanne koettiin pari kesää sitten, kun juhannusmyräkkä nosti Loimijoen sivuhaaran Alaisellajoella 1,8 metriä tavallista korkeammalle ( LL 29.6.2021). Silloin vesi peitti Rantalan pelloista 30 hehtaaria ja vei mukanaan heinäpaalit ja vesisäiliön.
– Silloin viimeistään ymmärsin, ettei joki ole kunnossa, ja jotain tarvitsee ruveta tekemään. Tulvat vaikuttavat omaan elinkeinoon jo niin paljon.
Maanantaina Hennijoen vanhassa koulussa pidetty Hennijoki helmeksi -vesienhallintahankkeeseen liittynyt keskustelutilaisuus keräsi entisen koululuokan täyteen väkeä.
Tilaisuuden avannut Timo Kaunisto sanoi ensimmäisen vaiheen hankkeesta olevan nyt loppusuoralla, kun Ely-keskuksen myöntämän rahoituksen turvin päästiin laatimaan uoman kunnostussuunnitelmaa. Puuhamiehenä toimiva Matti Rantala kertoi suunnittelun alkaneen vuodenvaihteessa, kun kilpailutuksen kautta suunnittelijaksi löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (Kvvy). Hankkeen taustayhteisönä toimii Hennijoen pienviljelijäyhdistys ry.
– Tällaisissa hankkeissa on oltava taustayhdistys, joka hoitaa rahaliikenteen, muun byrokratian ja laittaa myös hiukan varoja siihen, hakemuksen laatinut Kaunisto täsmensi.
Hankkeen kokonaiskustannus on 16 000 euroa, johon Ely-keskus myönsi hanketukea 8 000 euroa. Asianomaisille maanomistajille tästä laitetaan lasku, jonka summa on joko 100, 300 tai 500 euroa.
– Laskussa on siis kolme summaa, joilla voi ottaa osaa hankkeeseen.
Suunnittelupalveluiden johtajana Kvvy:ssä työskentelevä Janne Pulkka kertoi suunnitelman kattavan noin 9,1 kilometrin matkan alkaen Simulantie 80 kohdalta ja päättyen Kanteenmaantielle.
– Tämän lisäksi maastomittaukset ja tutkimukset on ulotettu Kanteenmaantiestä yläjuoksulle päin noin kahden kilometrin verran aina Rantalan ja Rautalan tiloille saakka.
Pulkka kertoo, että nyt suoritettujen maastomittausten myötä sekä samalla otettujen valokuvien kautta tulee hyvin esiin nykyisen uoman ongelmat sekä syy muodostuville tulville. Parantamistoimia joudutaan tekemään hänen mukaansa koko uoman pituudelta. Pulkka kuitenkin korostaa, että uoman sijainti ja nykyinen muoto antavat mahdollisuuden parantaa sen vedenjohtamista monin eri keinoin.
Yleisöä kiinnosti tietää paitsi hankkeen aikataulusta myös kustannuksista. Kaunisto sanoi pohjatyön olevan nyt valmis, ja yleisön reaktiosta hän päätteli, että hanketta viedään eteenpäin.
– Se vaatii meiltä rahallista panostusta ja myös talkootyötä.
Rantala muistuttikin, että mitä enemmän uomaa saadaan kunnostettua talkoovoimin, sitä pienemmät kustannukset tulevat olemaan.
Pulkka kertoi kustannusten jakaantuvan tilakohtaisesti maankäyttömuodon ja korkeusjyvän mukaan.
– Näiden perusteella maanomistajille lasketaan prosenttiosuus, millä kukin vastaa kustannuksista. Se on oikeudenmukaista ja kaikkia tiloja tullaan tällöin kohtelemaan tasapuolisesti muodostuvien kuivatushyötyjen kautta.
Hänen mukaansa peruskaivuun metrihinta on neljästä kuuteen euroa, kun parannetaan uoman pohjavirtausta ja leveyttä.
– Jos taas tehdään esimerkiksi kaksitasouomaa, sen hinta on 13–17 euroa metriltä.
Kaunisto sanoo suunnitelmasta käyneen kuitenkin ilmi, etteivät kaivuutyöt tule olemaan kovinkaan massiivisia.
– Tulvapenkatkin ovat saatavissa aika luontaisesti.
Myös rahoitusta on saatavilla hänen mukaansa hyvin.
Muiden asioiden lisäksi maanomistajan oikeudet mietityttivät. Yleisöstä kysyttiinkin, että mitä sitten, jos joku ei halua olla hankkeessa mukana. Pulkka vastasi, ettei asia etene ilman maanomistajia. Jos taas hanketta varten perustetaan ojitusyhteisö, se antaa juridisen oikeuden tehdä päätöksiä.
– Silloin vastaanpanijakin joutuu taipumaan.
Kaunisto kuitenkin totesi, ettei uusia yhteisöjä olla perustamassa.
– Kyllä me haetaan tässä sopuratkaisua.
