LOIMAA/KAUHANOJA Kauhanojan koulun esikoululaisten määrä on tänä syksynä yli tuplasti enemmän kuin viime vuonna. Nyt esikouluikäisiä lapsia on yhdeksän. Kun vielä viime vuonna esikoululaiset mahtuivat päiväkotilaisten kanssa yläkertaan, nyt heille on lohkaistu noin 30 neliön tila koulun ruokasalin päädystä.
Osa vanhemmista on pohtinut, ovatko tilat riittävät leikki-ikäisille lapsille.
– Siinä ei ole tilaa levittäytyä, joten voin kuvitella, että tulee törmäyskursseja. Jos koko ryhmä istuu lattialla, niin he ovat aivan kylki kyljessä, asian arkaluontoisuuden vuoksi nimettömänä haastattelun antanut vanhempi sanoo.
Hän kertoo lapsensa myös valittaneen, ettei luokassa ole tarpeeksi leikkimistilaa.
– Kyllä kuusivuotiaille pitäisi olla sellaistakin tilaa.
Vanhempi antaa kuitenkin kiitosta henkilökunnalle, joka pärjää hänen mielestään tiloihin nähden hyvin.
– Selkeästi syksyn aikana on haettu käytäntöjä, ja homma näyttäisi siinä mielessä toimivan.
LOIMAAN kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti sanoo, että alun perin, kun tiedettiin lopullinen lapsiluku, toiveissa oli saada isompi tila. Koulutilojen rakenteet ja neliöt eivät kuitenkaan taipuneet siihen.
– Tämä on nyt paras mahdollinen, mitä oli saatavissa, hän toteaa.
Kauti pitää tärkeänä sitä, että kaikki Kauhanojalle hakeneet lapset pääsivät sinne. Hänen mukaansa hakijoita oli tänä vuonna ennätysmäärä.
– Jos emme olisi saaneet kaikkia hakijoita mahtumaan, heidät olisi jouduttu ohjaamaan keskustaan. Siksi tämä oli se ratkaisu.
Hän myös korostaa, että lapset käyttävät päivän aikana monia muitakin päiväkodin ja koulun tiloja. Ryhmä myös jaetaan usein puoliksi.
Hän sanoo esikouluikäisiä olevan tänä vuonna Loimaalla noin 150, kun ensi vuonna heidän lukumääränsä on sadan kieppeillä. Kauhanojalla tulevia esikoululaisia on nyt viisi.
PÄIVÄKODINJOHTAJA ja esikouluryhmän opettaja Mirja Paasikivi sanoo tilojen osoittautuneen pienen alkuorganisoinnin jälkeen toimiviksi.
– Ehkä sellainen lapsi, joka kaipaa leikeissään enemmän tilaa, voi tästä hiukan kärsiä, mutta tämän ikäiset ovat kuitenkin hyvin sopeutuvaisia.
Myös Paasikivi korostaa, että luokkatilassa ollaan vain kaksi 45 minuutin jaksoa päivän aikana, ja muu aika vietetään joko ulkona ja päiväkodin tiloissa leikkien tai liikuntasalissa lukuhetkeä viettäen.
– Kun kouluruokailu on ohitse, voimme käyttää vapaasti myös ruokalan tilaa.
Aamu- ja päiväpiirin luku- ja oppimishetkiin Paasikivi pitää luokkatilaa kuitenkin varsin hyvänä. Hän sanoo, että jokaisella on oma istuma-alustansa lattialla, kun luokassa keskitytään esimerkiksi loruilemaan, keskustelemaan kaveritaidoista tai katsomaan kalenteria ja opettelemaan viikonpäiviä.
– Nämä ovat jo kuitenkin isoja lapsia, jotka keskittyvät jo taitavasti ja osaavat pyytää puheenvuoroja.
Lisäksi luokkaan saadaan syysloman aikana akustiikkalevyt, joita ei ole Paasikiven mukaan voitu asentaa aiemmin niistä tulevan voimakkaan liimanhajun vuoksi.
– Ilmanvaihto on tuntunut myös sopivalta, koska säleoven yläpuolella on 15 sentin aukko.
VAIKKA päiväkodin tai koulun pinta-alasta ei ole laissa annettu sitovia normeja, Opetushallituksen mukaan niissä tilasuunnittelun ratkaisuissa on otettava huomioon kasvuvaiheessa olevien eri-ikäisten lasten toiminta.
Finnish consulting group oy:n (Fcg) johtava konsultti Raila Oksanen vahvistaa, ettei neliömäärää lasta kohden ole laissa määritetty.
– Mutta esimerkiksi akustiset määräykset ovat voimassa, kuten normaalistikin tuon kaltaisissa tiloissa.
Hän sanoo, että Suomessa näkee paljon luovia ratkaisuja varhaiskasvatuksen ja koulujen tiloissa, koska lapsimäärät vaihtelevat niin paljon vuosittain. Neliömäärät ja rakennukset ovat myös kuntien päätösvallan alla.
– Olosuhteet ja rakennukset vaihtelevat jopa kunnan sisällä todella paljon, ja siksi tilaratkaisuista annetaan vain suosituksia.
