Loimaa
Varsinais-Suomen Yrittäjät palkitsee yrittäjiä Logomossa parhaillaan käynnissä olevassa Yrittäjägaalassa.
Tietoliikennepalveluita tuottava JMJping on Loimaan Vuoden yritys 2023. Sen omistavat Janne Tapio, Marko Toivola, Pasi Mäkinen ja Jouko Mäkinen, joka on myös sen toimitusjohtaja.
Nimitys vuoden yritykseksi tuntuu hyvältä, yhtä hyvältä kuin yrityksen juuri jälleen saama AAA-luottoluokitus.
– Kolme kertaa sen saaneita on vain 0,3 prosenttia yrityksistä, hän sanoo ja kiittää JMJ:n porukkaa.
– Halu ja kyky tehdä tarvitsee ihmisellä olla ja näillä sitä on. Jokaisella on erityisosaamisen alueensa ja he ovat myös hyviä persoonia. Turkasen hyvä porukka, hän summaa yrityksensä ihmiset, työkaverinsa.
Hänellä kun on ollut työelämässä aikoja, jolloin turkanen-manaus saattoi päästä suusta ihan muussa kuin kehuvassa merkityksessä.
Jouko Mäkisen sysäsi yrittäjäksi Sonera. Tai oikeastaan kehityskulku, joka toi aiemman Loimaan Seudun Puhelimen omistajaksi Soneran.
– LSP osti ensin Turun puhelimen ja niistä tehtiin Auria. Sonera rahoitti Auriaa ja se kaatui Soneran syliin, hän taustoittaa.
Jouko Mäkinen oli ensimmäisen kerran ollut töissä LSP:ssa 1970-luvun alussa. Käytyään välillä opiskelemassa hän palasi taas paikallisen yhtiön leipiin.
– Kun Soneran kaksi kaveria marssi Loimaalla yhtiön tiloihin, tiesin että tästä firmasta en eläkkeelle jää, hän sanoo ja muistelee herrojen elkeitä.
Hän sai kyllä Sonerassakin hyvän homman, sillä hän toimi aluepäällikkönä, mutta kun päätöksenteko siirtyi yhä kauemmas ja kauemmas, työn tekeminen alkoi käydä mahdottomaksi.
– Esimerkiksi aktiivista myyntityötä ei saanut tehdä, emme siis saaneet edes ottaa yhteyttä esimerkiksi paikallisiin pienempiin asiakkaisiin, vaan olisi pitänyt keskittyä muutamiin isoihin.
Silloin hän oli ensimmäistä kertaa kysynyt työkavereiltaan Janne Tapiolta ja Marko Toivolalta, että mitä jos yhdessä perustettaisiin yritys.
– Vielä siinä vaiheessa he olivat sitä mieltä, että ei, heillä on tulevaisuus Sonerassa, Jouko Mäkinen muistaa.
Vuonna 2005 Jouko Mäkinen oli kypsynyt ”Soneran touhuun” sen verran, että päätti irtisanoutua.
– Ajattelin, että menen vaimon yritykseen vaikka poimimaan kurkkuja.
Irtisanoutumislappunsa vietyään hän huikkasi vielä Janne Tapiolle ja Marko Toivolalle, että lämmiteltäisiinkö yritysideaa.
– Viikossa tehtiin päätös ja kesäkuun alussa silloin aloitettiin.
Sonerasta tuli myöhemmin Telia-Sonera ja lopulta jäljelle jäi vain Telia.
Janne, Marko, Jouko. JMJ-nimen kirjaimet tulevat alkuperäisten osakkaiden nimistä, ja yrityksen nimen loppuosa ping taas tietotekniikan testisignaalista.
– Siihen liittyi ensimmäinen tuotteemmekin.
Kaikkea voidaan valvoa ja heillä oli itse kehitelty laite, joka lähetti signaalia ja laitteet vastasivat.
– Se oli Jannen käsialaa.
Tietoverkkoja valvomalla pystytään ennakoimaan mahdollisia ongelmia ja löytämään myös viat – valvonta ilmoittaa heti ongelmakohdat.
– Silloin ajattelimme, että tällä valloitetaan maailma.
Toisin kävi. Aluksi kolmikko sai odotella yrityksen tiloissa, että joku tarvitsisi heidän palveluitaan.
– Puoleen vuoteen ei maksettu itsellemme palkkaakaan, Jouko Mäkinen muistelee vaikeita aikoja.
– Loimaan kaupunki oli oikeastaan ensimmäinen asiakas. Silloinen kaupunginjohtaja Jorma Kopu oli edelläkävijä.
Eteenpäin päästiin, kun miehet koostivat asiakkaista listaa ja jakoivat jokaiselle siitä kymmenen, joille soittivat.
– Saimme asiakaspohjan, joilta tuli kuukausittain rahaa.
Yrityksen idea oli, että se ei myy ”rautaa”, eli koneita, vaan nimenomaan palveluja. Niiden kehittämiseen he saivat teknologiahankerahoitusta niin valtiolta kuin EU:ltakin.
– Muistan kun yhteen hankkeeseen kirjoitettiin Loimaan seudun kehittämiskeskuksen hankeasiantuntija Tiina Varho-Lankisen kanssa monta päivää hakemusta, hän sanoo ja sättii silloisten hankkeiden ehtoja mahdottomiksi saada otetta.
– Ne olivat ihan taikinaa.
Hanke poiki kuitenkin rahoitusta kartoitukseen, jossa selvitettiin yritysten tietotekniikkapalveluiden tarpeita.
Nyt JMJ:llä on asiakkaita ympäri Suomen ja sekä yksityisellä että julkisella puolella.
Kivijalkoja on monta.
– Mellä on oma palvelinsali, jonka kapasiteettia myydään. Salissa on yritysten tietokantoja turvassa ja meillä on myös yritysten palvelimia siellä.
EU:n tietosuoja-asetus GDPR toi kysyntää JMJ:n palveluille. Sitä varten kehitettiin tuote, jolla pystytään valvomaan yrityksen tietojärjestelmien tapahtumia.
– Kuka teki, missä ja mitä, Jouko Mäkinen selittää.
Lokivahti seuloo yrityksen asiakkaiden valtavaa datamassaa väsymättömästi.
– Yrityksillä on vastuu siitä, mitä heidän verkossaan tapahtuu. Jos tapahtuu joku väärinkäytös, siitä voi joutua maksamaan isojakin korvauksia, kuten on Euroopassa jo nähty.
Tietoturvapalveluita tuottavana yrityksenä JMJ:ssä nähdään miten suuri ongelma tietoturva on sekä yksittäisille henkilöille että yrityksille. Sitä yritetään koko ajan murtaa ja yrittäjiä on maailmalla paljon, ja kuka on liikkeellä milläkin taka-ajatuksella.
– Esimerkiksi Natoon kun mentiin, kyberhyökkäykset lisääntyivät räjähdysmäisesti. Ja ne eivät tule loppumaan.