Kirjoitimme lauantaina Loimaan Lehden pääkirjoituksessa (18.11.), että kaikkien tahojen on hyvä toimia aina niin, että yritetään välttää ongelmien vaikeutumista, pitkittymistä ja laajenemista.
Meillä veronmaksajilla on sitten mahdollisuus arvioida, miten tässä on onnistuttu. Viime viikon vesitilanne sai monet kritisoimaan tiedottamista, joka tapahtui Loimaan Veden nettisivuilla ja kaupungin somessa, siis sähköisesti.
Jälkipyykkiä on hyvä käydä, kun tiedetään mitä tapahtui, mitä tehtiin ja missä järjestyksessä – ja mitä olisi voitu tehdä. Jokainen kriisi on erilainen, mutta jokaisesta voidaan oppia seuraavaa varten. Sitähän varten varautumista pohditaan ja sitähän varten sitä harjoitellaan.
Kun maanantai-aamuna vesijohto suihkutti vettä risteykseen maanantai-aamuna kaupungin keskustassa (s. 5), saattoi jollekin tulla mieleen, että missäköhän kunnossa putket kaikkiaan ovat?
300 suomalaisen vesilaitoksen yhteisjärjestön mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointitarve on seuraavan 20 vuoden aikana reilut 10 miljardia euroa, joka tarkoittaa noin 480 miljoonan euron vuosittaisia investointeja. Yhdistys on myös laskenut, että vuosina 2016–2018 tehtyihin korjausinvestointeihin verrattuna saneeraustarve olisi nelin- tai viisinkertainen.
Veronmaksaja joutuu laskemaan senkin, minkätasoisesta varautumisesta haluaa maksaa.