LOIMAALLE on laadittu ilmastosuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä tulevina vuosina. Tavoitteita on kirjattu kaksi.
Päästöhyvitykset sisältävän Hinku-tavoitteen pyrkimyksenä on se, että alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2030.
Sen sijaan nykylainsäädäntöön pohjautuvassa tavoitteessa, joka ei sisällä päästöhyvityksiä, lähtökohtana on kyseisten päästöjen vähentäminen 50 prosentilla samaisella ajanjaksolla.
Suomen kansallisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja se edellyttää päästövähennyksiä sekä hiilinielujen vahvistamista.
Ilmastosuunnitelman laadinnassa mukana olleen Evate oy:n toimitusjohtaja Miika Huhtala pitää Loimaan päästövähennystavoitetta realistisena, mutta kunnianhimoisena.
– Siihen on mahdollista päästä, kunhan myös yritykset ja asukkaat saadaan mukaan ilmastotyöhön.
Loimaan kaupungin päästövähennystavoite on kansallisia tavoitteita pienempi, koska alueella on paljon maataloustuotantoa. Huhtalan mukaan maatalousvaltaisuuden takia Loimaa voi tavoitella pikkuisen valtakunnallista pienempiä päästövähennyksiä. Hän viittaa siihen, että nykyisellä laskentatavalla maatalouden päästöt kohdentuvat niihin kuntiin, joissa ruoka tuotetaan, vaikka suurin osa näissä kunnissa tuotetusta ruuasta kulutetaan muualla.
– Lisäksi maatalouden osalta ei ole nopeita keinoja suuriin päästövähennyksiin.
Kaupunki on kuulunut vuodesta 2016 Hiilineutraalit kunnat -verkostoon (Hinku) eli on sitoutunut jo ennestään hiilipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi se on mukana kuntien energiatehokkuussopimuksessa.
Ilmastosuunnitelma oli kaupungin elinympäristölautakunnan käsiteltävänä tällä viikolla. Tekninen johtaja Antti Korte kertoo, että lautakunnan keskustelujen pohjalta ilmastosuunnitelman nimeä täsmennettiin siten, että se on Loimaan ilmastosuunnitelma, ei pelkästään Loimaan kaupungin eli kuntaorganisaation suunnitelma.
Korte viittaa muun muassa siihen, että liikenteen päästöt koskevat koko Loimaata, ei pelkästään kuntaorganisaatiota. Kaupunki pystyy kuntana itse vain rajallisesti vaikuttamaan niiden vähentämiseen.
Tähän mennessä, vuoden 2021 tiedoilla Loimaan kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään noin 28 prosentilla vuodesta 2007.
Suomen ympäristökeskuksen päästölaskennan mukaan vuonna 2021 maatalouden päästöjen osuus oli 37 prosenttia Loimaan kokonaispäästöistä, tieliikenteen 22 prosenttia sekä rakennusten lämmityksen ja kulutussähkön osuus 22 prosenttia. Työkoneet muodostivat kymmenisen prosenttia.
– Laskeva trendi on ollut vuodesta 2007, mutta sitä ei ole rummutettu, Korte miettii ja suunnittelee, että jatkossa kaupunkikin tekisi paremmin kuntalaisille tiettäväksi sitä, miten kunta pyrkii omilla toimillaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
Ilmastosuunnitelman toteutumista seuraavien mittareiden lisäksi kaupunki ottaa käyttöön ilmastopolku -työkalun, jonka kautta kuntalaiset pääsevät tutustumaan ilmastotyöhön ja sen tuloksiin. Siihen kirjataan Loimaalla tehdyt ja käynnissä olevat hankkeet, jotka edesauttavat ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Korte kertoo, että ilmastosuunnitelman 50 prosentin päästövähennystavoite on niin sanotusti itse itselle asetettu, kun taas 80 prosentin tavoite perustuu siihen, että Loimaa kuuluu Hinku-kuntien verkostoon. Hänen mukaansa Loimaata ei rangaista siitä, jos tavoitteet eivät toteudu määräaikaan mennessä.
Loimaan ilmastosuunnitelmassa on esitetty arvioita tulevasta päästökehityksestä. Niin sanotussa perusskenaariossa on oletettu, että öljylämmityksen määrä vähenee, rakennusten energiatehokkuus paranee, sähköntuotanto puhdistuu sekä ajoneuvokanta sähköistyy ja uusiutuu.
Näiden perusmallin mukaisten tavoitteiden arvioidaan vähentävän päästöjä nelisenkymmentä prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2030. Ilmastosuunnitelman mukaan tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan lisää päästövähennystoimia sekä todennäköisesti myös päästöhyvityksiä. Loimaan alueelle on suunnitteilla muutama suuri aurinkopuisto, ja esimerkiksi alueella tuotetusta ja verkkoon myydystä aurinkosähköstä voidaan laskea päästöhyvityksiä.
Miika Huhtalan mukaan olennaista on se, että Loimaan päästötavoitteet eivät toteudu itsestään, eikä niihin ylletä pelkästään kaupunkiorganisaation toimenpiteillä.
Ilmastosuunnitelman mukaisia ilmastotyön painopisteitä ovat energia ja materiaalit (kiertotalous, energiatehokkuus), liikenne ja työkoneet sekä kestävä ruokajärjestelmä.
Suunnitelmassa pelkästään Loimaan kaupunkiorganisaatiota koskettaviin toimenpide-ehdotuksiin sisältyvät muun muassa aurinkoenergian lisääminen jätevedenpuhdistamolle sekä rakennuskannan kartoitus muista aurinkoenergiakohteista, loppujenkin katuvalaisimien vaihto ledeihin ja ilmanvaihtokoneiden käyntiaikojen optimointi.
Suunnitelman mukaan tieliikenteen päästöjä saadaan vähennettyä pääasiassa ajoneuvokannan sähköistämisellä. Suunnitelman tietojen perusteella Loimaalla oli sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja yhteensä 166 kappaletta vuonna 2021. Se muodosti 1,79 prosentin osuuden ajoneuvokannasta.
Myös ympäristön tila, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja alueen hiilinielujen säilyttäminen, sekä ilmastotietoisuuden lisääminen ja yhteistyö nostetaan ilmastosuunnitelmassa esille. Suunnitelma ei sisällä tässä vaiheessa mittareita esimerkiksi ympäristön tilan arviointiin. Niitä on tarkoitus lisätä, kun tietolähteitä tulee saataville.
Ilmastosuunnitelmassa ei oteta kantaa esimerkiksi Loimaan kaupungin metsäpolitiikkaan. Kortteen mukaan sitä varten kaupungilla on metsänhoitosuunnitelma. Lisäksi hän muistuttaa, että ilmastosuunnitelman näkökulma on ennen kaikkea päästöissä, ei hiilinieluissa.
– Tulokulma asiaan on siis vähän eri.
Seuraavaksi ilmastosuunnitelma etenee kaupunginhallituksen pöydälle tulevana maanantaina. Ilmastosuunnitelman hyväksyy valtuusto.
Kaupunki sai suunnitelman laatimiseen ympäristöministeriön myöntämää valtionavustusta 45 000 euroa. Kuntalaiskyselyn ja työpajojen toteutuksesta sekä ilmastosuunnitelman laatimisesta vastasi Evate oy yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa.
Fakta
Keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi
Kiertotalouden edistäminen: materiaalien ja jätteiden kierrätyksen tehostaminen.
Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja sen huomioiminen kiinteistöjen lisäksi hankinnoissa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa. Energiatehokkuuden parantamiseen on saatavissa maksutonta ja puolueetonta neuvontaa Valoniasta.
Ajoneuvokannan uusiminen ja sähköistäminen sekä kevyen liikenteen järjestelyiden ja paikallisliikenteen edistäminen.
Kestävä ruokajärjestelmä: kalan ja kasvisten sekä lähiruuan lisääminen, ruokahävikin vähentäminen.
Lähde: Loimaan ilmastosuunnitelma.