LOIMAAN SEUTU Keskiviikkona kokoontunut jätelautakunta ei päättänyt vielä siitä, siirrytäänkö seudulla kunnalliseen sekajätteenkuljetukseen, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.
Lautakunta palautti kuljetusjärjestelmän uudelleen valmisteluun äänin 12–4. Lautakunnan esittelijä, jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti ja lautakunnan puheenjohtaja forssalainen Johanna Häggman (kesk.) jättivät eriävän mielipiteen.
Lautakunta evästi muun muassa selvittämään tarkemmin sitä, paljonko jätehuoltojärjestelmään liittymättömiä kiinteistöjä on ja miksi ne eivät ole siihen liittyneet. Asukkaille on myös tehtävä jätehuoltoa koskeva kysely, jolla pyritään varmentamaan jätelain ehtojen täyttymistä.
Tähän saakka esimerkiksi Loimaalla, Oripäässä ja Ypäjällä kuluttajat ja taloyhtiöt ovat voineet itse kilpailuttaa sekajäteastioiden tyhjennyksen ja hankkia palvelun parhaaksi katsomaltaan yritykseltä.
Jätelautakunnalle esitettiin, että toimialueen kaikissa kunnissa olisi siirrytty kunnan eli käytännössä Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:n järjestämään ja keskitetysti kilpailuttamaan järjestelmään. Se olisi tapahtunut vaiheittain vuoden 2027 aikana.
Jätelautakunnan loimaalainen varapuheenjohtaja Pasi Markula (Meidän Loimaa) oli niiden luottamushenkilöiden joukossa, jotka äänestivät uudelleen valmistelun puolesta.
Markulan mukaan kuljetusjärjestelmäpäätöksen pohjaksi teetetyn konsulttiselvityksen kuntakohtaiset tiedot liittymisasteesta olivat paikoin vajavaisia, mikä todettiin itse selvityksessäkin konsultin suulla.
Hän sanoo, että jatkovalmistelussa on selvitettävä tarkemmin niitä alueita, joissa liittymisaste jätehuoltojärjestelmään on alhainen.
Esimerkiksi Loimaalla laskennallinen liittymisaste on 84 prosenttia, jota konsultti on pitänyt hyvänä. Loimaalta löytyy hieman vajaa tuhat kiinteistöä, jotka eivät ole liittyneet jätehuoltojärjestelmään (LL 18.9.).
Jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Salla Alapirtti arvioi, ettei asiaa saada päätöksentekoon ensi vuoden aikana. Hänen mukaansa sen verran isosta projektista on kyse lautakunnan ohjeistuksen myötä.
Alapirtin mukaan jätteenkuljetusrekisterissä on noin 20-30 000 kiinteistöä, joiden jätehuollosta jätelautakunnalla ei ole tietoa. Selvityspyyntö asiaan liittyen tulee lähettää näille kaikille kiinteistöille.
Lautakunnan päätökseen eriävän mielipiteensä jättänyt Alapirtti seisoo esityksensä eli kunnan järjestämän sekajätteenkuljetuksen kannalla.
– Mielestäni lautakunnalla olisi ollut edellytykset päättää asiasta.
Alapirtti perustelee esitystään kunnallisesta järjestelmästä sillä, ettei koko toimialueella voida olla varmoja siitä, että nykytilanteessa kaikki kuntalaiset saavat palveluita jätelainsäädännön, jätehuoltomääräysten ja jätemaksutaksan mukaisesti.
Pasi Markula on lähtökohtaisesti nykyisen kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kannalla, mutta hän sanoo, ettei kanta ole periaatteellinen.
Markula muistuttaa, että selkeä enemmistö kuntien antamista lausunnoista oli nykykäytännön kannalla. Myös Loimaan kaupunginhallitus puolsi kiinteistöhaltijan järjestämää sekajätteenkuljetusta (LL 12.10.).
– Kunnat ovat olleet tyytyväisiä ja kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä, hän summaa ja nostaa nykyjärjestelmän hyväksi ominaisuudeksi sen, että kuluttajat voivat äänestää jaloillaan, jos palvelu ja hinta eivät miellytä.
Markulan kanta on se, että pohjatietojen pitää olla oikein, ennen kuin voidaan päättää. Hän muistuttaa, että kyse on kauaskantoisesta päätöksestä, joka vaikuttaa muun muassa pienten, paikallisten jätehuoltofirmojen toimintaedellytyksiin.
Hänellä ei ole estettä päättää kunnallisenkaan järjestelmän puolesta, jos uudelleen valmistelun ja selvitysten myötä todetaan, että niin on parempi.