– Haluamme kohtauttaa työntekijät ja työpaikat. Toimeentulon tukeminen on työttömyydessä äärimmäisen tärkeää, mutta uusi työpaikka on tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeä, YTK:n toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.
YTK on työttömyyskassa, joka tunnetaan myös Loimaan kassana. Reilun puolen miljoonan jäsenen ansiosta sillä on dataa, jota Auli Hännisen mukaan voisi hyödyntää esimerkiksi siten, että kassa tarjoaisi jäsentensä sähköisen asioinnin yhteydessä työpaikkoja.
Kumppaneikseen kohtauttamiseen se haluaisi työvoima-alueita, yrityksiä ja esimerkiksi työnvälitysfirmoja.
Datan ja kumppaneiden avulla olisi tarkoitus saada aikaan ”mätsejä”.
– Haluamme olla työelämän Tinder, hän kuvaa hymyillen.
Vielä YTK ei kuitenkaan saa tukea jäseniään työnhaussa. Sen sanelee kassojen toimintaa säätelevä laki, joka määrittelee niiden tehtäväksi ansioturvan maksamisen.
Viime vuonna YTK alkoi tuoda esiin julkisuudessa miten tyhmää on, ettei se voi auttaa jäseniään työllistymään ja sitä myöden auttaa koko maan työllisyydenhoidossa.
Nyt hallitusohjelmassa on kirjaus työttömyyskassojen tehtävän laajentamisesta.
– Se on vasta kirjaus, se ei ole vielä lainsäädännössä, mutta työministeri Arto Satonen on useissa yhteyksissä puhunut sen puolesta.
Mahdollisuus työnhaussa tukemiseen tulee Auli Hännisen mukaan oivalliseen kohtaan, sillä meneillään on työvoimapalveluiden uudelleenrakentaminen kokonaisuudessaan. Palveluiden järjestäminen siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kuntien muodostamille työllisyysalueille vuoden 2025 alusta. Varsinais-Suomeen on tulossa Salon ja Turun työllisyysalueet.
Uusi tehtävä olisi kassalle tietenkin myös haaste.
– Palvelut pitää saada aikaan ja työpaikkoja pitää löytyä. Paljon on tekemistä ja sitä me halusimmekin.
Tekemistä tulee tosin olemaan muutenkin: hallituksen ajamat lakimuutokset tulevat kiristämään työttömyysturvaa.
– Niissä on hyvin paljon ihmisten henkilökohtaiseen elämään taloudellisessa mielessä vaikuttavia asioita, lapsikorotuksen poisto ehkä niistä isoimpana. Työttömän perheellisen päiväraha pienenee päivästä yksi alkaen merkittävästi. Senkin vuoksi koen entistä tärkeämmäksi sen, että saisimme tukea ihmisiä työllistymisessä.
”Uskon vahvasti siihen, että työssäolevana on helpompi saada uusia töitä kuin sitten, jos työttömyys pitkittyy.”
Auli Hänninen
Miten työelämän Tinderiksi sitten tullaan?
– Työttömäksi jäävä kassan jäsen on juuri ollut töissä, jolloin työllistäminen on ehkä helpompaa. Jos pystyisimme olemaan apuna siinä ikään kuin alkupäässä, työllistämään nämä ihmiset vaikka paria viikkoa nopeammin, niin pienentäisimme kokonaistyöttömyyttä, Auli Hänninen pohtii.
Sen mukana pienenisi myös se joukko, jonka työttömyys pitkittyy, ja jonka paluuseen työelämään tarvitaan avuksi ehkä vielä monipuolisempia keinoja.
– Ehkä julkisella puolella jäisi enemmän voimavaroja sitten siihen, hän sanoo ja ajattelee, että kaikki toimijat ovat samalla asialla.
– Pelaamassa yhteiseen maaliin, mutta vähän eri paikoista.
Auli Hänninen sanoo keskustelleensa joidenkin uuden työllisyysmallin kokeilukuntien kanssa ja saaneensa hyvää palautetta ajatuksesta rakentaa työttömyyskassasta yksi pala työllisyyden hoitoa.
– Kaikkien tavoite on, että ihmiset pääsisivät mahdollisimman nopeasti töihin.
– Olemme käyneet jo keskusteluja monien kuntien, kuten Helsingin, Tampereen, Espoon ja Loimaan kanssa, että sitten kun saamme työvoimapalveluja tehdä, niin katsoisimme mitä yhteistyötä paikallisestikin voisimme tehdä, sillä meillä on jo monesta kunnasta todella paljon jäseniä.
Kunnilla on hänen mukaansa myös muita syitä kiinnostua yhteistyöstä.
– Tässähän tulee aika kova keppi kunnille. Niille tulee sakkomaksuja työttömän ansiopäiväraha-aikana jo sadan päivän jälkeen, kun tällä hetkellä niitä aletaan maksaa vasta paljon myöhemmin työmarkkinatuen puolella.
– Tämän taloudellisen kannustimen ohi ajaa vielä sittenkin mielestäni se, että ihminen ja Suomi pärjää paremmin, kun ollaan töissä.
– Meillä on hirveän erilaisia työttömäksi jääviä ihmisiä.
Kun on kymmenen työtöntä, on myös kymmenen erilaista tarinaa, Auli Hänninen sanoo.
Sen vuoksi tiukka kategorisointi, että työttömät ovat ”semmoisia” tai ”tämmöisiä”, ei kannata.
– Työttömät ovat yksilöitä, ihan kuin työssäkäyvätkin.
Hän toteaa, että järjestelmässä on kohtia, jotka ohjaavat valintoja.
– Aina ne eivät ohjaa siihen, että kannattaa mennä töihin. Mutta silloin järjestelmä on huono, ei se ihminen.
Maailman tapahtumat vaikuttavat kaikkiin meihin ja odottamattomillakin tavoilla.
– Tietyllä tavalla ihmiset ammatista, koulutuksesta ja tehtävästä riippumatta voivat löytää itsensä yhtäkkiä siitä tilanteesta, että minä olenkin työtön.
Työttömyydessä ei senkään takia pitäisi olla minkäänlaista stigmaa.
– Pitäisi muistaa, että se on osa työelämää. Ja sitten niin työnhakijan kuin järjestelmän pitäisi toimia niin, että työttömyysjakso olisi mahdollisimman lyhyt.
Työttömyyskassan lisäksi YTK:lla on yhdistysmuotoinen YTK Työelämä -palvelu, johon kuuluu noin puolet jäsenistä. Sen sisällä on menossa pilottivaiheeseen alusta, jolla on tarkoitus tarjota työnhaun tukeen palveluita osaamisen kehittämisestä ja valmennuksesta ansioluettelon tekemisen kouluttamiseen.
– Tarjota kaikkea tietoa ja niitä taitoja, mitä ihminen työnhaun tilanteessa tarvitsee, Auli Hänninen summaa ja nimeää, että tavoitteena on, että ihminen ikään kuin ymmärtää oman osaamisensa ja osaa pukea sen sanoiksi.
Järjestelmää tulisi hänestä rakentaa siihen suuntaan, että tukiverkosto olisi riittävän hyvä niin odottamattomasti työttömäksi joutuville kuin vaikkapa yhtälailla ihmisille, jotka eivät enää ole täysin työkykyisiä.
– Ja sitten kuitenkin rakentaa sellaisia järjestelmiä, että työ kannattaa ottaa vastaan, vaikka se juuri siinä kohtaa ei olisi juuri sitä työtä, mitä haluaisi. Uskon vahvasti siihen, että työssäolevana on helpompi saada uusia töitä kuin sitten, jos työttömyys pitkittyy.
Samalla kun niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta on Auli Hännisen mielestä tärkeää, että kaikki olisivat töissä, tulisi samalla muistaa mistä työpaikat syntyvät.
– Yrityksistä. Yritykset palkkaavat ihmisiä.
Sen vuoksi tekeillä olevassa työvoimapalvelu-uudistuksessa tulisi ymmärtää työllisyyden koko laaja ekosysteemi.
– Palvelut pitäisi rakentaa siten, että nimenomaan kohtaannutamme ihmisiä ja yrityksiä. Palvelut yksilöille, työttömille ovat ääreistärkeitä, mutta jos keskitymme vain niihin ja unohdamme, että meidän alueella on näitä ja näitä yrityksiä, jotka tarvitsevat tämäntyyppisiä ihmisiä, niin me rakennamme vääränlaista palvelua.
Hän ottaa esimerkin kotikunnastaan Liedosta, jossa yrityspalvelut tietävät tarkkaan, millaista työvoimaa yritykset tarvitsevat ja hakevat sopivaa väkeä niin kunnan omista työttömistä kuin muualtakin.
– Samoin käydään keskustelua koulutuspalveluiden kanssa, millaisia koulutustarpeita tarvitaan sekä keskustellaan, miten julkinen liikenne toimii, jotta se palvelee kuntaan töihin menijöitä.