LOIMAA Energiayhtiö Ilmatar suunnittelee teollisen mittakaavan aurinkovoimalaa Onkijoenperälle. Voimala muodostuu kolmesta erillisestä, mutta toisiaan lähellä olevasta alueesta pääasiassa Haapainmäentien ympäristössä, junaradan pohjoispuolella. Alue sijaitsee lähellä Ypäjän rajaa, mutta pysyy kuitenkin Loimaan rajojen sisäpuolella.
Hanke on siinä vaiheessa, että yhtiössä valmistellaan parhaillaan lupahakemusta, joka tultaneen jättämään Loimaan kaupungille tammikuussa.
Alustavien arvioiden mukaan rakentaminen voi alkaa aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. Sähköntuotanto voisi alkaa noin vuoden kuluttua rakentamisen aloittamisesta.
Tässä vaiheessa aurinkopuiston suunnittelua sen nimellisteho on 90 gigawattituntia eli melko lailla samaa mittaluokkaa yhtiön Haaran aurinkovoimahankkeen kanssa. Yhteispinta-alaltaan Onkijoenperän hankealue on noin sata hehtaaria.
Ilmattaren hankekehittäjä Anssi Duktig kertoo alueen olevan pääasiassa peltoa, mutta siihen sisältyy myös pikkuisen metsää, joka on jo päätehakattu.
– Metsä on päätehakattu ennen meitä, hän tarkentaa ja sanoo, ettei hankealueella ole siten luontoarvoiltaan jäljellä mitään merkittävää menetettävää.
Duktig sanoo, että vuokrattavat alueet ovat yhden maanomistajan omistuksessa.
ONKIJOENPERÄN aurinkovoimahanke on polkaistu Ilmattarella liikkeelle melko ripeällä aikataululla. Duktig sanoo yhtiölle avautuneen mahdollisuus, johon tartuttiin. Tietyssä mielessä se on noussut hankelistalle myös sen johdosta, koska yhtiö luopui hiljattain luvitus- ja ympäristösyistä Metsämaalle suunnitellusta Korven aurinkovoimahankkeesta.
Yhtiö järjestää hankealueen välittömässä läheisyydessä asuville asukastilaisuuden tulevana maanantaina Loimaan työväentalossa.
Duktig sanoo, että lisäksi yhtiö tulee neuvottelemaan hankealueen läheisyydessä asuvien ihmisten kanssa.
– Keskusteluyhteys on jo löydetty kaikkien kanssa.
Ilmattarella arvioidaan, että suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee seitsemän asuntoa. Duktig kertoo, että vasta asukaskeskustelujen pohjalta muotoutuu aurinkovoimalan lopullinen laajuus, eli vielä on mahdollisuus vaikuttaa.
– Ilmatar haluaa omistaa aurinkopuistonsa koko niiden elinkaaren ajan, kymmeniä vuosia. On tärkeä etsiä pysyviä ratkaisuja yhdessä, hän sanoo ja kertoo yhtiön ottaneen opiksi siitä, miten prosessi hoidettiin Haaran aurinkovoiman kohdalla.
Toteutuessaan paneelit nousisivat neljän metrin molemmin puolin. Duktigin mukaan maisemointikysymykset on tarkoitus katsoa tapauskohtaisesti kiinteistönomistajien kanssa. Paneelien sijoittelussa hän sanoo yhtiön lähtökohtana olevan se, että jokaiseen asuinrakennukseen on oltava vähintään 50 metrin etäisyys.
Duktigin mukaan aurinkovoimalan sijoittamista Onkijoenperään puoltaa parikin seikka: alueen lähellä kulkee voimalinja ja yhtiöllä on parikin vaihtoehtoa voimalan liittämisestä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Lisäksi lounaisessa Suomessa on auringonsäteilyn puolesta otolliset olosuhteet aurinkoenergian tuotannolle.
Kotimaiseman muuttuminen ja peltomaan tuhlaaminen harmittavat
LOIMAA Haapainmäentiellä asuvan Marja Leskelän koti ja asuintontti jäisivät lähestulkoon aurinkopaneelien keskelle, jos energiayhtiön suunnitelmat toteutuvat. Paneelit reunustaisivat tonttia sen kolmelta sivulta.
Leskelä kertoo, että hänelle soitettiin energiayhtiöstä itsenäisyyspäivän alla ja ilmoitettiin, että alueelle tulee aurinkopaneeleita.
– Luulin ensin, että se on tavallinen aurinkopaneelikauppias, hän muistelee ja sanoo, ettei meinannut aluksi uskoa, koska ajatus kuulosti niin utopistiselta.
Tilanteen valjettua Leskelä sanoi vastustavansa suunnitelmia ja pyytäneensä lähettämään lisämateriaalia, jotta hän voi perehtyä aiheeseen. Hän elää edelleen epätietoisuudessa monien kysymysten osalta, mikä häiritsee ja vaivaa mieltä.
Leskelä kertoo energiayhtiön edustajan kysyneen häneltä puhelun aikana myös sitä, onko hän harkinnut kotipaikkansa myymistä.
– Kotoani en lähde minnekään. Olen tullut tänne maaseudun rauhaan keskelle peltoja, kyseisellä paikalla 22 vuotta asunut Leskelä huomauttaa ja sanoo, että alue, jonne voimalaa suunnitellaan, on yleisemminkin melko taajaan asuttua maaseutua.
Leskelälle kyse ei ole pelkästään siitä, että hänen kotinsa lähiympäristö muuttuisi aurinkopaneelien myötä perusteellisesti, vaan myös siitä, ettei hän hyväksy viljelysmaan tuhlaamista, sillä kunnollista pelloksi soveltuvaa maata on olemassa rajallinen määrä.
Leskelä ei vastusta aurinkovoimaa, vaan kyse on siitä, mihin niitä sijoitetaan. Hän ei halua katsella niitä kotinsa ikkunasta peltomailla.
– Esimerkiksi jouto- ja kitumailla katselisin ennemmin.
Aurinkopaneelirivistöjen mahdolliseen maisemointiin Leskelä suhtautuu epäilevästi.
– Milläs sen maisemoit, jos paneelit nousevat 3,5–4 metriin?
Kyse on myös henkilökohtaisesta taloudesta. Vuosien saatossa Leskelä on esimerkiksi hiljalleen remontoinut omakotitaloaan.
– Jos tähän tulee paneelit, tontin ja talon arvo on nolla.