– Kun Suomi itsenäistyi, nuori valtio joutui luomaan tapansa viettää itsenäisyyspäivää, Suomen maatalousmuseo Saran museolehtori Sanna Kiertonen toteaa.
Yksi vanhimmista tavoista juhlia päivää on polttaa ikkunalla kahta kynttilää, yleensä iltakuudesta eteenpäin pari tuntia ja monesti sinivalkoisin kynttilöin.
– Kansalaisia kehotettiin polttamaan kahta kynttilää. Se oli varmaan sopivan hillitty juhlimistapa, kun suomalaiset eivät ole oikein karnevaalikansaa.
Tapa polttaa ikkunalla kahta kynttilää on vanhempi perinne kuin itsenäisyys ja liittyy suomalaisuuteen monin tavoin.
– Ne ovat tietenkin olleet ne ensimmäiset jouluvalot, Sanna Kiertonen aloittaa listaa kynttilöiden polttamiseen liittyvistä merkityksistä.
Kynttilöillä tavattiin aikoinaan myös juhlia hallitsijoiden syntymäpäiviä niin Ruotsin kuin Venäjän vallan alla.
Kahta kynttilää ryhdyttiin polttamaan kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin juhlimiseksi.
– 1800-luvun lopulla, kun elettiin sortovuosia, kahden kynttilän polttaminen alkoi merkitä hiljaista vastarintaa. Ne olivat merkki siitä, että talossa oltiin suomenmielisiä.
Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914, venäläistämistoimet kiristyivät Suomessa ja lähes parituhatta miestä etsiytyi Saksaan saamaan sotilaskoulutusta. Koska tavoitteena oli irtautuminen Venäjästä ja Suomen itsenäisyys, matka oli tehtävä salaa.
Kahta kynttilää käytettiin merkkinä näille jääkäreille.
– Kynttilät kertoivat, että kyseessä oli jääkäreille suopea talo.
Voi olla, että meidän ajassamme kynttiläperinteeseen kirjoitetaan vielä yksi kappale lisää.
– Saavatko kaksi kynttilää jälleen uuden merkityksen, kun elämme nyt Venäjän hybridisodan aikaa, Sanna Kiertonen pohtii.
Teksti ja kuvat: Kati Uusitalo
Joulukalenterissa uusi juttu joulun odotukseen joka aamu 24.12.2023 asti. Joulukalenterin tuottavat yhteistyössä Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan Lehti, Salon Seudun Sanomat, Somero-lehti ja Uudenkaupungin Sanomat.