LOIMAA, ORIPÄÄ Varsinais-Suomen hyvinvointialue on tehnyt kiinteistöjä koskevan kuntoselvityksen. Sen perusteella Loimaalta löytyy kaksi huonokuntoista tilaa, kaksi välttäväkuntoista ja kahdeksan tyydyttäväkuntoiseksi luokiteltua tilaa. Oripäästä kyseisiin kategorioihin ei ole arvioitu yhtään tilaa.
Hyväkuntoisiksi tai uusiksi luokiteltuja tilojakin löytyy Loimaalta ja Oripäästä, mutta kuntoselvityksestä ei ilmene niiden kuntakohtainen määrä ja neliötkin lähinnä suuntaa-antavasti.
Kyse oli niin sanotusta suppeasta kuntokartoituksesta. Katselmuksen ulkopuolelle rajattiin alle 600 huoneistoneliön kiinteistöt, alle 15 vuotta vanhat kohteet ja pelastuslaitoksen käytössä olevat kiinteistöt.
Julkisuuteen annetusta Varhan selvitysversiosta ei ilmene se, mistä kiinteistöistä esimerkiksi Loimaan huono- ja välttäväkuntoiset tilat tarkalleen ottaen löytyvät. Varhan kiinteistöjohtaja Timo Seppälä kertoo, että yhteenvetopaperi, jossa tilat ovat kuntoluokittain, ei ole julkinen.
Käytännössä kiinteistöt voivat olla Varhan Loimaan kaupungilta tai esimerkiksi yrityksiltä ja yhdistyksiltä vuokraamia tiloja. Seppälä muistuttaa, että Loimaalla on myös Varhan itsensä omistamia tiloja.
Valmistelua varten kuntia pyydettiin toimittamaan Varhalle kiinteistötietoja siten, että niissä on myös kuntoluokitus mukana.
Seppälän mukaan kuntien omilla kuntoarvioinneilla on merkitystä. Hän uskoo, että lopputulema on koko lailla sama, oli kyse sitten Varhan itse teettämästä kuntoarviosta tai esimerkiksi Loimaan teknisen toimen tekemästä. Hän sanoo, että yksi suuntaa-antava tekijä on rakennuksen ikä, sillä tilojen kunto heikkenee ajan myötä.
Varhan katselmuksessa kiinteistöille määriteltiin seuraavat kuntoluokat: purkukuntoiset, huonokuntoiset, välttävät, tyydyttävät, hyväkuntoiset sekä uudet. Kummastakaan kunnasta Loimaalta ja Oripäästä ei löydy julkisen kartoituspaperin mukaan purkukuntoisiksi luokiteltuja tiloja.
Loimaan kaupungin vuokraamista tiloista kuntokartoituksen piiriin saattoivat kokonsa puolesta lukeutua esimerkiksi Hirvikosken ja Alastaron terveysasemat, Pääterveysasema sekä Kartanomäen palvelukeskuksen pää- ja uudisrakennukset.
Kaupungin omassa luokituksessa, joka on valmistelun aikainen, yllä mainitut kiinteistöt on luokiteltu tyydyttäväkuntoisiksi lukuun ottamatta Alastaron terveysasemaa. Alastaron terveysasema on luokiteltu välttäväkuntoiseksi, jonka korjaustarve koittaisi 4–8 vuoden kuluttua.
– Varmaankin enemmän kuin yhdellä kunnalla on se tilanne, että pitkäksi venyneen sote-valmistelun yhteydessä oli vallalla kokonaan se usko, että rakennukset siirtyvät aikanaan hyvinvointialueen omistukseen ja siksi tarpeellisiakin peruskorjaus ja laadunparannusinvestointeja on lykätty tai jätetty tekemättä, Loimaan kaupungin kiinteistöpäällikkö Harri Laaksonen pohtii yleisesti.
– Hyvinvointialuehan määrittelee nyt palveluverkkonsa laajuutta toiminta edellä, ja tilojen omistajien kanssa käydään toki sitten paljon neuvotteluja tilojen mahdollisista päivityksistä ja niiden vuokravaikutuksista.
Pelkästään Loimaan kaupunki on vuokrannut lähes 30 tilaa hyvinvointialueelle, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 17 500 neliötä. Tilojen koko vaihtelee yksittäisistä huoneista aina Kartanomäen palvelukeskuksen ja Pääterveysaseman kaltaisiin suuriin kokonaisuuksiin.
Oripään kunta on vuokrannut hyvinvointialueelle yhteensä 2 069 neliötä toimitilaa, muiden muassa terveysasemalta ja Palvelutalosta. Niistä suurin on Palvelutalo 1 248 neliöllä.
– Oripään kunnan hyvinvointialueelle vuokraamat kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa, Oripään kunnanjohtaja Timo Tolppanen luonnehtii ja toivoo, että hyväkuntoisissa kiinteistöissä jatketaan toimintaa vielä pitkään.
– Nyt vaihtoehdoksi tarjotaan liikkuvia palveluja, mutta jos esimerkiksi nykyiset hammashuollon tilat ovat loistavat, niin ei silloin ole tarvetta ”kariesautolle”. Tämä asia tulee ottaa suunnittelussa huomioon, etteivät kulut kasva näennäisestä tehokkuuden lisäämisestä.
Hän kritisoi Varhaa siitä, että osa kuntokartoituksista ei ole julkisia.
– Tämä ei ole läpinäkyvää toimintaa.
Kiinteistöjen kuntokartoituksella on merkitystä paikallisten palveluiden kannalta, sillä Varhan selvityksen yhteenvetoraporttia on tarkoitus hyödyntää muun muassa Varhan palveluverkkoa koskevassa suunnittelussa.
– Kyllähän tässä on kyse myös kuntien elinvoimasta, vaikka nyt puhutaan kiinteistöistä. Näissä tiloissa on kuntalaisten lähipalveluita ja työpaikkoja, Tolppanen suhteuttaa.
Hyvinvointialueen aluehallitus on merkinnyt kiinteistöjä koskevan kuntoselvitykseen tiedokseen. Aluehallitus edellyttää seuraavaksi selvitystä kiinteistöjen käyttöasteista ja pitkän ajan tilasuunnitelmasta.
Timo Seppälä kertoo, että Varhassa selvitetään parhaillaan sitä, miten voidaan selvittää kiinteistöjen käyttöasteita eli toteutusta.
– Varhalla on tiloja tuhat kappaletta, hän suhteuttaa ja sanoo, ettei käyttöasteselvitys onnistu ihan nopealla aikataululla.
Pitkän ajan tilasuunnitelma puolestaan tulee Seppälän mukaan päätettäväksi mahdollisesti vasta ensi syksynä, sillä ensin Varhan pitäisi päättää tulevaisuuden palveluverkosta.
Timo Tolppanen sanoo, ettei Oripää lähde kikkailemaan vuokranalennuksilla hyvinvointialueen kanssa.
– Oripään alueen kaikkia palveluja tulee katsoa kokonaisuuksina. Tällöin voisimme yhdistää hyvinvointialueen ja kunnan peruspalveluja saman katon alle.
Hänen mielestään uuden Oripäähän sijoittuvan paloaseman suunnittelu ja toteutus vuodelle 2026 tulisi ottaa jälleen hyvinvointialueella esille, vaikka pelastuslaitoksen käytössä olevat kiinteistöt eivät olleet Varhan kuntokartoituksessa mukana.
