Kaipa sitä nyt soittaa osaa, kun on joskus opetellut. Osaahan sitä polkupyörälläkin ajaa, kun on kerran oppinut.
Juu ei osaa. Siis soittaa. Instrumenttia. Asiaan saattaa tosin vaikuttaa se, että on niin sanottuina osaamisaikoinaankin ollut varsinainen virtuoositorso.
Tein viitisen vuotta sitten kohtalokkaan löydön. Monet muutot koskemattomana asunnosta toiseen siirrellystä pahvilaatikosta löytyi monta Yamaha sähköurkukurssi ryhmäopetusta varten -nuottivihkoa.
Vihot toivat mieleeni Satakunnantiellä sijainneen Loimaan Musiikin. Sen takahuoneessa oli muutamat sähköurut, joiden hienouksiin sekä sormien ja jalkojen juoksutuksiin perehdyin liikkeenharjoittaja ja kanttori Antti Haatasen johdolla. Kurssiurkujen merkki oli Yamaha, mutta kotona oli Technics.
Olin muistaakseni erinomainen oppilas, joka osasi soittoläksyt kuin vettä vaan. No ehkä en sittenkään ihan aina, mutta silloinhan pystyi aina vetoamaan siihen, että kotona oli erilainen urku. Opettajalla oli kuitenkin aina sama vastapallo: ”Teidän pitää ostaa Yamaha, joka on muuten parempi urkukin”.
Ei ostettu, mutta Technics päivitettiin opintojen edetessä hienompaan malliin.
Muutamia vuosia soittotekniikkaa ja -teoriaa harjoiteltuani oli päässyt urku-urani huipulle ja oli aika todistaa soitto-osaamiseni Yamaha-urkukurssikisassa. Kisa käytiin Sibelius-museossa, ja kisakappaleenani oli Albinonin Adagio. Se meni muistaakseni loistavasti. Tai eivät ne tuomarit ainakaan moittineet. Eivät tosin suositelleet muusikon uraakaan.
Muuttolaatikon nuottivihot katosivat noin kolmeksi vuodeksi mutta löytyivät uudelleen parisen vuotta sitten. Tulkitsin sen merkiksi: oli aika hankkia sähköurut ja palauttaa tuntumaa koskettimiin, ehkä jopa jalkioon. Nettikirppikseltä löytyi instrumentti, joka oli pyyntihinnan perusteella menettänyt noin 95 prosenttia ammoisesta ohjevähittäishinnastaan. Tuntui, että päähäni kutoutui Sulo Vilen -pipo. Vankkurit kohti Tuusulaa, jossa tulevan kotitaiteilijuuden keskeisvempele odotteli uutta omistajaansa lämmitetyssä autotallissa. Kaupan päälle tuli nuottimappi, jossa ensimmäisenä biisinä oli The winner takes it all. Ajoin takaisin Saviseudulle korostetun rauhallisesti, jottei peräkärryyn nostettu muinoin arvokas soitin vaan vaurioituisi. Olihan se sentään Yamaha.
Instrumentin hankintapäätös syntyi vasta sen jälkeen, kun asunto vaihtui rivi- ja kerrostaloratkaisuista pieneen omakotitaloon. Ainakin osa muista metusalemeista tietää, mitä tarkoitan:
Naapurin sähköurut
Luo outoa tunnelmaa
Soiko sielussa ilot vai surut
On mahdoton aavistaa.
(Juha Vainio)
Olen notkeuttanut näppejäni nyt sen verran, että kurssivihkoihin nuotitettu Entertainer (S. Joplin) menee ihan hyvin, kunhan tempo on maltillinen eikä paikalla ole ulkopuolisia arvioitsijoita. Mielessä soi Bachin Air, mutta tavoite on aikatauluttamaton.
Sampsa Hakala
Kirjoittajan tavoitteena on oppia tämän vuoden aikana pari sus-sointua.