ORIPÄÄ Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja professori Markku Jokisipilä ei usko, että maan hallitus peruuttaisi ajankohtaisessa työmarkkinatilanteessa, joka näyttää olevan menossa askel askeleelta kohti täystörmäystä.
Hallituksen poliittisista muskeleista työmarkkinauudistusten läpivienti ei jää riippumaan, sillä Jokisipilä katsoo pääministeri Petteri Orpolla (kok.) olevan tukenaan jo ennestään rajuun julkiseen ryöpytykseen tottunut perussuomalaisten ministeriryhmä. Hän pitää julkisessa paineessa perussuomalaisten ministeriryhmän tukea erittäin merkittävänä pääministerille ja kokoomukselle.
– Perussuomalaisten ministeriryhmä on kovissa liemissä keitetty, hän sanoo ja kuvailee julkisen kritiikin pyyhkiytyvän siitä kuin vesi hanhen selästä.
Jokisipilä arvioi, että hallituksen poliittinen yksituumaisuus tiedostetaan myös ammattiyhdistysliikkeen puolella: esimerkiksi poliittisella lakkoilulla itse hallitusta ei saada liikahtamaan.
Sen sijaan lakkoilun vaikutukset voivat tehota hallitukseen toista kautta, jos niiden taloudelliset kustannukset käyvät yrityksille liian suuriksi.
– Työnantajat voivat anella myönnytyksiä.
Jokisipilä vieraili Oripäässä studia generalia luennolla, jonka oli järjestänyt Auranlaakson kansalaisopisto ja Pöytyän seurakunta. Hän esitelmöi perussuomalaisten noususta ja yleisemmin suomalaisen puoluejärjestelmän muutoksista.
Professorin mukaan gallupit ovat toistaiseksi osoittaneet vääriksi ne viime eduskuntavaalien jälkeen esitetyt arviot tai jopa odotukset, joiden mukaan perussuomalaisten suosio kääntyisi hallituksessa laskuun, kun Orpon hallitus alkaa toteuttaa sosiaaliturvan leikkauksia ja työmarkkinaheikennyksiä.
Yksi syy tilanteeseen voi löytyä siitä, että Jokisipilä määrittelee nykyisen perussuomalaiset niin sanotuksi oikeistoduunarien puolueeksi.
– Perussuomalaisten äänestäjissä on paljon yksityisen puolen duunareita sekä yksin- ja pienyrittäjiä, jotka ovat tyytymättömiä niin ay-liikkeeseen kuin vasemmistopuolueisiinkin.
Koska politiikka on numeropeliä, Jokisipilän mukaan merkitystä on silläkin, että esimerkiksi viime kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaiset keräsi noin 620 000 äänen kannatuksen, joka on enemmän kuin SAK:n jäsenmäärä.
– Perussuomalaiset on ollut työntekijöiden keskuudessa suosituin puolue jo neljät eduskuntavaalit peräkkäin.
Talouspolitiikasta puhuttaessa Jokisipilän mukaan valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on rinnastettu, osin aiheellisestikin Britannian silloiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin. Hän sanoo, ettei perussuomalaiset mene kuitenkaan niin pitkälle, että se ajaisi niin sanottua yövartijavaltiota ja sitä kautta laajemmin hyvinvointivaltion purkamista.
Jokisipilän mukaan Purra toteuttaa hallitusohjelmaa välittämättä liikoja puolueen kannatuksesta seuraavissa eduskuntavaaleissa. Osittain taustalla voi vaikuttaa yleisempi poliittinen kahtiajakautuminen ja laskelmat siitä, että perussuomalaisia on joka tapauksessa vaikea nähdä seuraavassa hallituksessa esimerkiksi SDP:n kanssa, ainakaan tällä vuosikymmenellä.
Perussuomalaiset on täyttänyt poliittisia tyhjiöitä
Perussuomalaisten nousua vuoden 2011 eduskuntavaaleista eteenpäin suurten puolueiden joukkoon poliittisen historian professori Markku Jokisipilä pitää suurimpana yksittäisenä poliittisena mullistuksena tällä vuosituhannella.
Hän huomauttaa perussuomalaisten nousun syöneen kannatusta niin kokoomukselta, SDP:ltä kuin keskustalta ja jopa pudottaneen keskustan kolmen suurimman joukosta.
Ihmiset ovat etsineet poliittista vaihtoehtoa ja saattaneet löytää sen perussuomalaisista. Jokisipilä muistuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisen rakennemuutoksen luoneen poliittisia tyhjiöitä, joissa vakiintuneilla poliittisilla puolueilla ei ole välttämättä ollut olennaista tarjottavaa. Hän nostaa tällaisiksi kysymyksiksi muun muassa kansallismielisyyden, EU-kriittisyyden ja humanitaarisen maahanmuuton.
Professori muistuttaa perussuomalaisten olleen aluksi yksin monessa poliittisessa kysymyksessä, mutta sittemmin monet muut ovat lähentyneet perussuomalaisten näkökantoja.
Yksi tällainen esimerkki löytyy kansallismielisyydestä, jota Jokisipilän muut puolueet alkoivat vierastaa viimeistään 1990-luvulla kansainvälistymisen, globalisaation ja EU-jäsenyyden myötä.
– Venäjän hyökkäyksen, Nato-jäsenyyden ja itärajan hybridioperaatioiden seurauksena ”kansallinen etu ensin” -ajattelusta on tullut taas salonkikelpoista.
Perussuomalaisten erilaisuus puolueena ja liikkeenä on haastanut myös totutut lainalaisuudet hankkia poliittista kannatusta.
Jokisipilän mukaan esimerkiksi moni akateeminen tutkija katsoo eduskunnan keskustelukulttuurin heikentyneen perussuomalaisten myötä. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin historiallisesta harhasta, jos ilmiötä suhteuttaa laajemmalla perspektiivillä esimerkiksi Veikko Vennamoon ja kumppaneihin 1970-luvulla tai peräti vuoden 1917 retoriikkaan, joka purkautui aseellisena sisällissotana.
Kysymykseen siitä, onko perussuomalaisten nousussa kyse kansanvallan taudista vai lääkkeestä, Jokisipilä näkee kehityksen osoituksena suomalaisen parlamentaarisen järjestelmän toimivuudesta.
Perussuomalaisten suosion hän uskoo säilyvän vahvana niin kauan, kun puolue onnistuu pysymään vaihtoehtona muille poliittisille liikkeille.
Fakta
Perussuomalaisten nousun syitä
Elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen muuttuessa vanhat puolueet eivät enää samalla tavoin ole tavoittaneet äänestäjiä.
Eduskunnasta on puuttunut EU-kriittinen voima.
Vanhojen puolueiden irtaantuminen kansallismielisyydestä on luonut tilaa perussuomalaisille.
Perussuomalaiset on asemoinut itsensä vaihtoehdoksi monissa poliittisissa kysymyksissä, kuten kyseenalaistamalla ilmastotoimien tehokkuuden.
Perussuomalaisten tietty kansanomaisuus ja suorapuheisuus puhuttelevat monia vastapainona viestintätoimistojen ja konsulttien luomalle osin ympäripyöreälle ja kapulakieliselle poliittiselle puheelle.
Puheenjohtaja Riikka Purran johdolla puolueesta on tullut talouskurin puolestapuhuja, niin sanotun oleskeluyhteiskunnan kriitikko ja yleisen ”punavihreyden” vastavoima.
Lähde: Professori Markku Jokisipilän luento Oripäässä 27.2.2024.