LOIMAAN SEUTU Kouluruoan ylivoimainen ykkönen on Puistokadun koulussa kananugetit. Koulun keittiössä kokkina työskentelevän Taru Nurmen mukaan oppilaat suhtautuvat niihin niin intohimoisesti, että nugettipäivinä ruokalassa vallitsee lähes kaaoksenomainen tunnelma. Vaikka niiden määrää ei rajoiteta, eivätkä ne ole ikinä loppuneet kesken, silti ruokaa hamstrataan lautasille kuin viimeistä päivää.
– Valitettavasti se näkyy myös biojäteastiassa, kun ei sitten jaksetakaan syödä kaikkea.
Varsin suosittu ruoka on myös makaronilaatikko, jonka annoskoko on ruokapalveluesimies Maarit Kalsin mukaan muita ruokia suurempi.
– Myös makkarapäivät ovat suosittuja, ja silloin tulee paljon ruokailijoita. Samoin pyttipannupäivinä.
Listalta on sen sijaan karsittu sellaisia ruokalajeja, jotka eivät tahdo mennä. Kalsi sanoo, että esimerkiksi kaali- ja maksaruoat eivät ole suosittuja. Myös kasvisruokien menekki on pientä, mistä poikkeuksen tekee ohrapuuro. Keitot puolestaan jakaa mielipiteitä.
– Esimerkiksi hernekeittopäivinä leipää kuluu enemmän.
Ruokapalvelupäällikkö Pirjo Kivinen taas sanoo, että tuoretuotteiden määrät lähtivät kasvuun reilu kymmenen vuotta sitten, kun salaattiainesosia alettiin tarjota erikseen otettavina.
– Se näkyi heti menekin kasvuna.
Asiakaskyselyn perusteella on lisätty myös uunijuureksia, sillä oppilaat toivoivat niitä tarjottavan useammin. Uutta on tänä keväänä Keskuskoulussa alkanut kuoripäällisten perunoiden tarjoaminen.
– Siitä on tullut pelkkää hyvää palautetta, ja niitä lähdemme tarjoamaan ensi syksynä myös Puistokadun ja Hirvikosken kouluihin.
PÄIVITTÄIN kouluruokaa nauttivien 8.- ja 9.-luokkalaisten oppilaiden määrä on Ylen tekemän kouluruokakoneen mukaan laskenut kymmenessä vuodessa huimasti Loimaalla. Kun vuonna 2013 vielä 11,7 prosenttia ikäluokasta ilmoitti, ettei syö kouluruokaa päivittäin, viime vuonna luku oli noussut jo 33,6 prosenttiin. Valtakunnallisesti osuus oli 38. Tyttöjen ja poikien ero on myös merkittävä. Loimaalaisista 8. ja 9. luokan tytöistä 45 prosenttia ilmoitti, etteivät he syö koululounasta päivittäin. Pojista taas 22,5 prosenttia. Valtakunnallisesti luvut olivat 44 ja 32.
Kouluterveyskyselyn tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja se toteutetaan joka toinen vuosi. Kouluterveyskyselyssä peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisilta kysyttiin muun muassa sitä, syövätkö he koululounasta päivittäin.
Puistokadun koulun rehtori Minna Ruotsala sanoo, että kouluterveyskyselystä käy ilmi lisäksi, että 53,6 prosenttia Puistokadun koulun oppilaista ei syö aamupalaa joka aamu, kun vuonna 2021 osuus oli 48,6. Samaan aikaan koulu-uupumus on lisääntynyt ja työrauha heikentynyt.
– Osa vastaajista sanoo, ettei ehdi syödä aamupalaa. Kertooko se siitä, että valvotaan myöhempään ja nukutaan aamulla mahdollisimman pitkään, Ruotsala pohtii.
Hän sanoo, että koulun ruokaraadissa on mietitty paljon, miten oppilaat saataisiin syömään kouluruokaa ja viihtymään ruokalassa.
– Ruokailua on pyritty muokkaamaan oppilaiden toiveiden mukaisesti mahdollisuuksien mukaan.
Myös palautetta toivotaan oppilailta, mitä voi antaa koulun omien nettisivujen kautta olevasta linkistä.
Mitään yhtä selittävää tekijää ruoan väliin jättämiselle Ruotsala ei osaa nimetä, mutta hänen mukaansa oppilailla näkyy valitettavan usein esimerkiksi karkkia ja energiajuomia.
Fakta
Kouluruoan useampana päivänä väliin jättävien osuus
Loimaa 33,6 % (Tytöt 45 %, pojat 22,5 %)
Ypäjä 30 %
Punkalaidun 28,6 %
Humppila 11,1 %
Koko maa 38 % (tytöt 44 %, pojat 32 %)
Lähde: Ylen kouluruokakone
”Ruoka ei saa näyttää miltään moskalta”
Seitsemättä luokkaa Puistokadun koulussa käyvät Ilmari Nummi ja Cooper Grönholm ovat sitä mieltä, että kouluruoan ulkonäöllä on suuri merkitys.
– Vaikka tietää, että se maistuu hyvältä, se ei silti saa näyttää miltään moskalta.
Samaa sanoo kahdeksannella oleva Venla Hongisto ja yhdeksättä luokkaa käyvä Erica Savila. Suurinta kritiikkiä oppilaat antavat kasvisruoasta, joka ei Hongiston mukaan ole aina kovin houkuttelevan näköistä. Savila puolestaan toteaa, että esimerkiksi kasvispastavuoka näyttää siltä, että ainesosat on vaan heitetty sinne sekaisin. Kouluruoka ei saa oppilailta kuitenkaan täyttä tyrmäystä, ja he sanovat pyrkivänsä siihen, että sitä tulisi syötyä joka päivä edes vähän.
– Jos ei syö, niin iltapäivän tunnit ovat tosi vaikeita, Nummi tietää.
Savila taas toteaa, ettei näkkileivän voimalla jaksa kovin pitkään.
Kokonaisarvosanaksi he antavat kouluruoalle tyydyttävän tai hyvän arvosanan. Pelkän kasvisruokapäivän he jättäisivät kokonaan pois.
– Ei ole reilua, että lihapäivinä tarjotaan aina kasvisvaihtoehtoa, mutta kasvisruokapäivinä ei liharuokaa, Grönholm tuumii.
