LOIMAA/HULMI, NOKIA Keväisin taidemaalari Katja Hannulan pihalla roihuaa. Nuotiossa palavat kesken jääneet työt. Hevostaiteilijana tunnettu Hannula sanoo maalaavansa vuodessa noin 50 teosta, mutta kaikista ei tule koskaan valmiita.
– Kun niistä puuttuu jotain, silloin hävitän ne. Koen, että minulla on oikeus rajata töitäni näin.
Hänen rakkautensa hevosiin syttyi lapsena, kun isä teki hänelle puuhevosen. Se ei ollut mikä tahansa puuhevonen, vaan Hannulalle ihan oikea ja elävä ystävä. Puuhevosen hoitamisen ohella Hannula kävi loimaalaisen eläinlääkärin ja hevosmiehen Esko Oijalan talleilla, jotka sijaitsivat sopivasti pyöräilymatkan päässä kotoa.
– Esko oli hyvin kärsivällinen ja lempeä persoona, joka suhtautui meihin hevoshöpsöihin pieniin ihmisiin suurella lämmöllä ja avarsi valtavasti tietämystämme hevosista suurella kokemuksellaan. Muistan vieläkin Safarinna-tamman tuoksun noilta ajoilta.
Teini-iässä Hannula sai oman varsan, jonka myötä suhde hevosiin sai uuden ulottuvuuden.
Eläimenä hevonen edustaa Hannulalle sitä, miten elämää tulee elää.
– Hevonen elää aina tässä hetkessä. Se on pakoeläin, mutta silti sen olemus on rauhallinen. Samaan aikaan sen kaikki aistit ovat hereillä.
Hannulan mukaan hevosessa yhdistyy voima, rauha, herkkyys ja särkyvyys.
– Se on minulle elämän kultainen symboli.
HIRVIKOSKELTA kotoisin oleva Katja Hannula sanoo palanneensa juurilleen pari vuotta sitten pitkän muualla olon jälkeen. Hän on asettunut osittain entiselle kotiseudulleen vuokrattuaan työtilan ja asunnon Hulmilla sijaitsevasta vanhasta koulusta, jonka hän itse aikanaan remontoi asunnoiksi entisen miehensä kanssa. Hauska yhteensattuma sai alkunsa, kun Hannula keksi kysyä työtilaa kiinteistön nykyiseltä omistajalta. Hän oli aiemmin koronan jälkimainingeissa sulkenut Tampereella sijainneen ateljeensa.
– Täältä oli sattumalta vapautunut huoneisto kaksi viikkoa aiemmin, hän iloitsee.
Nyt hän jakaa aikansa Loimaan ja Nokian välillä. Pirkanmaalle hänet on juurruttanut nykyinen puoliso, mutta työt hän tekee Loimaalla.
Vanha kotikaupunki näyttäytyy Hannulalle varsin erilaisena, kun sitä on saanut katsella etäältä.
– Täällä on ihan erityinen henki. Siinä on sellaista yhteisöllisyyttä ja inhimillisyyttä. Vieraallekin voi puhua, ja ihmiset haluavat oikeasti kohdata sinut, hän pohtii.
Maalaiskaupungissa hän sanoo olevan myös se erityinen piirre, että sen minkä antaa, se myös palaa.
– Isossa kaupungissa voi ajatella, ettei kohtaamaansa ihmistä tapaa enää ikinä, mutta täällä teot palautuvat.
URA hevostaiteilijana ei ollut Katja Hannulalle mikään itsestäänselvyys. Siitä kielii jo se, että alun perin hän kouluttautui ekonomiksi.
– Olisin voinut tehdä hyvin erilaisen uran, mutta en usko, että olisin ollut onnellinen.
Hän kokee syntyneensä ja kasvaneensa taiteilijaksi. Hevosia hän ei sen sijaan meinannut maalata ensinkään, sillä hänen aiemmin näkemänsä maalaukset niistä eivät olleet vakuuttaneet. Hevoset olivat kuitenkin toista mieltä, ja kun niistä tuli osittain kasvatuksen myötä myös työ, kuvia rupesi syntymään. Ensimmäiset kokeilut alkoivat kolmekymppisenä kolmen pienen pojan äitinä.
– Silloin annoin periksi. Tarvitsin jotain omaa, koska olin lasten kanssa kotona. Tein hevoshahmoja ensin ihan pieninä ja yöaikaan.
Taide on kuitenkin kantanut ja se on mahdollistanut sen, että hän voi elää itsensä näköistä elämää. Hannulan maalaamat teokset ovat mielikuvituksen tuotteita, mutta muusana toimivat hänen omat hevosensa. Nykyisin hän omistaa enää yhden, joka asustaa Huittisissa yhteispihatossa. Maalauksissaan hän keskittyy hevosen olemukseen, ei niinkään eläimen tarkkaan piirtämiseen.
– Kuvaan hevosen olemusta ja tulkitsen henkilökohtaisesti kokemaani vuorovaikutusta tämän luomakunnan jaloimman olennon kanssa, hän kuvailee suhdettaan hevosiin ja maalaamiseen kirjassaan Colours of love.
Kuka?
Katja Hannula
Ammatiltaan itseoppinut taidemaalari, jonka mentorina ja maalaamisen teknisenä opettajana on toiminut japanilainen Tatsuo Hoshika.
Erikoistunut hevosaiheisiin tauluihin.
Koulutukseltaan ekonomi.
Kotoisin Hirvikoskelta mutta asuu nykyisin Loimaan Hulmilla ja Nokialla.
Iältään 52-vuotias.
Perheeseen kuuluu puoliso ja kolme aikuista poikaa edellisestä avioliitosta. Jaloissa pyörivät koirat Mimi ja Tiitu sekä kissa Merlin. Puoliverinen urheiluhevonen Kiara asuu Huittisissa yhteispihatossa.
Harrastaa lukemista. Kiinnostuksen kohteena erityisesti henkinen kirjallisuus.