Loimaa/Hollonmäki Kuudennen kerran Vesikosken Hollon tilalla järjestetyissä keskikesän Kotiseutupäivillä juhlittiin tänä vuonna 70 vuoden ikään ehtinyttä Loimaa-Seuraa.
Edellisillä kerroilla kotiseutupäivien teemoina ovat olleet Holon talon ja suvun historia, paikalliset perinneruuat, Loimaan sairaalan historia, vanhat talot ja perinnerakentaminen ja vanhat lelut ja leikit.
– Ei ollut ennakkoilmoittautumista, joten vierasmäärän arviointi tänään oli aikamoista arpapeliä. Soppaa tehtiin sadalle juhlavieraalle, mutta sitten emännät varautuivat isompaan määrään niin, että soppaa valmistuu nopeasti lisääkin, seuran sihteeri Ulla Kaskiluoto lupasi.
Ounasteltu soppamenekki osui hyvinkin lähelle oikeaa, sillä juhlavieraita Hollonmäelle saapui satakunta.
Ennen soppalautasten kolistelua kuultiin Loimaa-Seuran puheenjohtaja ja Hollon tilan emäntä Pia Hollon tervetuliaissanat, joissa hän antoi pienet maistiaiset seuran historiaan ja kertoi kotiseutumuseon ja koulumuseon kesän ohjelmistosta.
– Kotiseutumuseolla on käynnissä perusnäyttelyn uudistus. Olemme saaneet museovirastolta avustusta tähän työhön. Museon alakerrassa on tänä kesänä erikoisnäyttely nimeltään Valokuvausta Loimaalla. Yläkertaan tehdään perusteellisempi näyttelyn uudistaminen ja se avataan heinäkuun aikana, Hollo kertoi, ja mainitsi myös koulumuseolla olevasta Kouluruokailu 75 vuotta -näyttelystä.
Seurakuntapastori Aino Eklundin siunaaman ruokailun jälkeen Suomen Kotiseutuliiton edustaja Jari J. Laiho toi terveisensä 70-vuotiaalle seuralle. Puheessaan Laiho kertoi kotiseututyön juurten ulottuvan 1600-luvun puoliväliin, jolloin toiminta alkoi levitä Ruotsista Suomeen. Kotiseutuliike Suomessa järjestäytyi vuonna 1894 ja Suomen Kotiseutuliitto perustettiin vuonna 1949.
– Sen tehtäväksi tuli maamme kotiseututoiminnan harrastajien kokoaminen sekä valtakunnallisen työkentän yhdistäminen, Laiho kertoi.
– Katseet käännettiin menneen sijasta tulevaisuuteen. Lähtökohta oli, että perinteiden ja paikkakunnan historian erityispiirteet luovat pohjan kotiseudun kehittämiselle.
Laihon terveisten jälkeen Loimaa-Seuran historiikin koonnut ja viimeiset kaksi vuosikymmentä täydentänyt kotiseutuneuvos Raija Kouri vei juhlaväen bussimatkalle, jonka pysäkkeinä toimivat seuran tärkeimmät vuodet ja tehtävät. Juhlavieraille jaettiin tilaisuudessa julkaistu historiikki, ja jatkossa sellaisen voi ostaa Loimaa-Seuran toimistolta tai kotiseutumuseosta.
Mikäli historian lehdet olisivat leijailleet hieman eri tavalla, juhlittaisiin tänä vuonna Loimaan kotiseutuyhdistyksen 85-vuotispäiviä. Ensimmäisen kerran yhdistys perustettiin vuonna 1939, mutta sota keskeytti suunnitelmat kymmeneksi vuodeksi. Perustamistoimiin palattiin vuonna 1950, mutta toiminta lopahti ennen kunnollista vauhtiin pääsyä.
Kolmas kerta toden sanoi, ja alkuvuonna 1954 perustettu Loimaan Kotiseutuyhdistys (vuodesta 1964 asti nimellä Loimaa-Seura) on vaalinut paikallista perinnettä monin tavoin.
– Startti oli kyllä kovin vaikea, eikä yhdistys tahtonut lainkaan päästä vauhtiin. Ja kun se kolmas startti sitten lähti, sen ensimmäinen pysäkki oli tila kulttuuriperinnön tallentamiseksi. Se löytyi sopivasti käyttöön Kanta-Loimaan kirkon juurelta vanhasta kivirakennuksesta, Kouri kertoi puheensa ensimmäisellä pysäkillä.
Museorakennuksen ja sen läheisyydessä sijaitsevien uhrikuoppien jälkeen Kourin bussi vei Krekilän myllylle, Lieskiven pajalle, Loimaan kaupunginkirjastolle, Ateljee Hulmille ja maatalousmuseon alkuhetkiin.
– Jäseniä Loimaa-Seurassa on noin 350 ja nämä pysäkit ovat olleet avoinna kaikille. Seuran johtokunnassa on ollut pitkäaikaista, uskollista väkeä – sinnikästä, osaavaa, talkootöihin tarttuvaa ja historian vaalimista arvostavaa joukkoa.
– Yhdistyksen matka on jatkunut ja on saatu oikein mukavasti myös nuorempaa polvea mukaan. Tuntuu siltä, että meillä polttoainetta riittää ja kaikki pysäkitkin ovat erittäin hyvässä kunnossa.