YLEISURHEILU Kun oikeat lentoradat ovat löytyneet, niin miksi sitä tahtia hidastaisi. Loimaan Leiskua edustava ypäjäläinen keihäänheittäjä Juho Touru on jatkanut tällä kaudella siitä, mihin menestyksekäs viime kausi jäi.
Viime kaudella 17-vuotiaiden Suomen mestaruuden, poikien Ruotsi-ottelun ja opiskelijaliiton SM-kultaa voittanut heittäjälupaus paransi edellisen kesän ennätystään 700-grammaisella keihäällä 13 metriä. Tällä kaudella välineeseen tuli 100 grammaa painoa lisää, mutta keppi lentää jo lähes samoille mitoille kevyemmän kanssa.
– Jotain seiskakymppistä osasin odottaa, mutta siihen tuli sitten pari metriä lisää. Hyvä aloitus, kun heti meni alle 20-vuotiaiden MM-raja, niin ei tarvitse sitäkään enää miettiä, Touru kertoo kauden avauskilpailussa syntyneestä 72,32-metrisestä heitosta.
Tuloksella pääsee myös Kalevan kisoihin, joiden keihäskarsinta heitetään lauantaina. Sunnuntaiseen finaaliin pääsemiseksi Tourulta vaadittaneen ennätysheiton uusintaa, sillä viime vuosina finaalipaikka on irronnut 71–72 metriä kantaneilla karsintaheitoilla.
– Oltiin me suunniteltu, että Kalevan kisoihin pääsee heittämään. Nyt ainakin karsintaan mennään katsomaan miten lentää. Ennätysheitto oli aika hyvä, mutta kyllä sitä on mahdollista hieman parantaa.
Kauden päätavoitteina on Perussa elokuun lopussa kisattavat alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut ja pari viikkoa aiemmin Tanskassa kilpailtava Pohjoismainen nelimaaottelu.
– Perussa realistinen tavoite on finaalipaikka ja PM-kisoihin lähdetään voittamaan.
Tilastonoteerauksellaan Touru on maailmanlistalla yhdeksäntenä, Euroopassa kuudentena ja Pohjoismaissa ykkösenä.
Tavoitteiden täyttyminen vaatii terveyttä ja onnistunutta treenijaksoa. Touru kertoo kesäkuun sisältävän treenien lisäksi tiheämmän kilpailurytmin ja kesätyöt, mutta heinäkuussa hän keskittyy pelkästään treeneihin.
Tourulle kertyy viikossa yhteensä kymmenet treenit, jotka kestävät välillä jopa kolme ja puoli tuntia. Yhden vapaapäivänkin innokas harjoittelija malttaa pitää.
– Iskä on täällä usein apuna treeneissä, ja ehkä joskus nuorempana isän piti vähän patistaa treenaamaan, mutta nykyään taitaa patistaa enemmän lepäämään. Treenaaminen maistuu erittäin hyvin.
Kuortaneen urheilulukiota käyvää Tourua valmentaa Juho Järvinen, jolla on konsultointiapuna keihään lajivalmentaja Petteri Piironen. Sivuhuomiona kerrottakoon, että Järvisen keihäsennätys on 72,49, joten valmennettavalla on tähän matkaa vain 17 senttiä.
Hyvästä kehittymisestään hän jakaa kiitosta valmentajansa lisäksi Loimaan Lukion ja Kuortaneen harjoittelumahdollisuuksille. Ja vielä erityisesti Leiskun Esa Lindénille, joka Tourun seuranvaihdon jälkeen tunnisti heittäjän lahjakkuuden ja laittoi isot pyörät pyörimään laskematta omia vapaa-ajan tuntejaan.
Heittäjänä Touru on sopiva sekoitus nopeutta, voimaa ja teknistä osaamista. Suurimmaksi vahvuudekseen hän kertoo yläkropan liikkuvuuden, jota myös ylläpidetään tinkimättömästi.
Esimerkkinä tiistainen Kalevan kisoihin valmistava heittotreeni alkoi lämmittelyhölkällä, jonka jälkeen systemaattinen liikkuvuustreeni antoi nivelille ja rangalle kyytiä.
Liikkuvuustreenissä apuna on myös jämeriä kuminauhoja, joiden avulla olkapäitä saadaan muljauteltua lajinomaisilla liikkeillä.
Nivelten ja jänteiden jälkeen vuoroon pääsevät lihakset. Nelikiloinen kuntopallo ja kilon painoinen ”möykky” saavat kyytiä moukarihäkkiä päin joka suunnasta ja molemmilla käsillä. Harjoitellessa onkin tärkeää tehdä suoritteet molemmilla käsillä, ettei kropan epätasapaino aiheuta kiristystä.
Vajaan tunnin jälkeen Touru nappaa käteensä 800 gramman painoisen harjoittelukeihään ja aloittaa mallailemaan keihään alle menemistä kävelyvauhdilla.
– Sitten tehdään muutamia heittoja lyhyellä vauhdilla tai pelkällä hypyllä. Täysivauhtiset heitot treeneissä vedetään samalla askelmerkillä kuin kisoissakin, jotta heitoissa on sama rytmi; vaikka itse heitto olisikin rennompi.
Treeneissä heittoja kertyy noin 30 ja niissä Touru keskittyy ryhtiin ja laajaan vetoon. Tehokas ja varma tekniikka vaatii toistoja, toistoja ja vielä muutaman toiston siihen päälle.
– Heittäminen ei saa olla suppeaa puristamista. Silloin ei keppi lennä mihinkään. Vedon pitää olla laaja ja pitää päästä kunnolla keihään alle.
