Testasimme: Luontosovellus tunnisti pikarijäkälän, muttei kottikärryjä

0
Pikarijäkälä, se on väitti kasvintunnistussovellus Veetille ja Viiville.

Luonto

Testiryhmä valmiina!

Ollaan Veetin , 6, ja Viivin , 3, kotipihalla. Tarkoituksena on siellä ja läheisessä metsikössä testata luontosovellusten vetovoima.

Täti-ikäisen logiikalla on jo käynyt selväksi, että puhelin koukuttaa kaikenikäisiä (tätejäkin), joten voisiko se koukuttaa myös luonnon tarkkailuun ja siitä oppimiseen?

Testattavana on kaksi sovellusta, joista toisessa tunnistetaan kasveja ottamalla niistä valokuva sovelluksessa ja toisessa äänitetään lintujen ääniä.

Heti ensimmäiseksi tulee pientä kinaa siitä, kenen vuoro olisi juuri nyt pitää puhelinta. Kun vuoroista on sovittu, on jo heti otettu kuva voikukasta, angervopensaasta ja vuorenkilvestä. Pisteet sovellukselle, oikeaan osui.

Muurahaista ei saatu kuvaan, kun puhelin ei osannut tarkentaa pihatiellä kulkeneeseen yksilöön. Kaikki lentävät hyönteiset olivat ihan liian hätäisiä – hyttysiä esimerkiksi emme saaneet kuviin ja sovellukseen saakka, mutta kutisevista paukuroista päätellen niitä metsikössä oli.

– Me emme onnistuneet tunnistamaan tätä kuvaa, Viivi näyttää tekstiä ruudulla, kun hän ottanut kuvan ja painanut tunnistusnappia.

Kuva oli pullollaan luontoa sammalista lähtien, mutta ehkä sovellus ei osannut erotella lajeja koko kuvan alueelta. Pitää siis yrittää uudelleen.

Valkovuokkoja on vielä jokunen, jäkälä paljastuu pikarijäkäläksi.

Valokuvaamisen tenho on tuttua ja kuvia räpsäytetään kiihtyvällä tahdilla – kohta on koko metsän pohja tarkkaan dokumentoitu. Kokeillaanko linnunlaulusovellusta?

Veeti kurkottaa ylös ja ylös kättään, jotta puhelin olisi lähempänä lintuja. Sovellus tunnistaa laulun mustarastaaksi, vaikka meidän kuiskailumme taisivat välillä keskeyttää nauhoituksessa sen aarian.

Toisesta suunnasta kuuluu vaimeasti myös jotain yksinkertaisempaa viheltelyä, mutta sitä ei sovelluksen tekoäly eikä tätiäly osaa nimetä.

Selvästi kujeet mielessään Veeti ottaa kuvan myös kottikärryistä ja lapiosta kotipihalla. Sovellus ei läpäise testiä, mutta Veetipä osaa ne nimetä onneksi ihan helposti.

 

 

Kokeile!

Nämä testasimme

Seek

Tunnistaa eläimiä ja kasveja; sammakkoeläimiä, sieniä, kaloja, matelijoita, hämähäkkieläimiä, lintuja, hyönteisiä, nilviäisiä ja nisäkkäitä.

Tunnistuksiin saa paikannuksen, jolloin tietää, missä kunkin havainnon teki.

Voit valita tunnistuksen joko lajin yleiskielisellä nimellä tai tieteellisellä nimellä.

Lisäksi sisältää hauskoja vaihtuvia haasteita – keväällä 2024 oli käynnissä esimerkiksi Yhteiselohaaste, jossa etsittiin tunnistettavaksi kello- tai asterikasveihin kuuluvia kukkia, varpuslintuja ja kovakuoriaisia.

Antaa arvonimiä havainnoinnin tasoista – Poikanen on kun havaintoja eri lajeista on yhteensä 1–14. Lisäksi voi ansaita haastemerkkejä ja lajimerkkejäkin vielä erikseen.

Havaintoja voi jakaa myös muiden nähtäväksi ja muiden havaintoja pääsee selaamaan.

Ilmainen.

Muuttolintujen kevät

Tunnistaa sovelluksen käyttäjän äänityksistä, mikä lintu nauhoituksessa laulaa.

Tunnistuksiin saa paikannuksen, jolloin tietää, missä kunkin havainnon teki. Sovellus näyttää paikat kartalla.

Sopii vaikka koko perheen yhteiseksi tekemiseksi.

Lisäksi antaa arvonimiä tietyistä määristä tunnistuksia – Äänioppilaaksi pääsee jo viiden eri linnun tunnistuksella ja Laulumestariksi 50 linnun äänillä. Arvonimestä tulee ruutuun hieno palkintopokaali, jonka voi jakaa vaikka lasten isovanhemmille nähtäväksi tai tulostaa lapselle itselleen seinälle.

Tunnistukset eivät tietenkään ole varmoja, mutta sovellus luokittelee tunnistuksen todennäköiseksi, jos se pystyy mielestään tekemään tunnistuksen 90 prosentin varmuudella.

Ilmainen.

 

VINKKEJÄ!

1. Sovelluksia voi kokeilla rajatulla alueella kuten kotipihalla – kuinka monta eri kasvia tai eliötä löydätte päivän tai vaikka kesän aikana omalta tai mökin pihalta? Entä puistosta tai leikkikentältä?

2. Sovelluksen käyttö voi olla hyvä ”kirittäjä”, kun matkataan vaikka luontopolulla tai eväsretkelle. Kun välillä pysähtyy tunnistamaan kasveja tai tutkimaan näkyisikö vaikka hyönteisiä, voi matka perille sujua huomaamatta.

3. Linnunlaulun äänittäminen voi olla kivakin tapa opetella keskittymistä ja odottamista sekä ympäristön havainnointia. Lintuja voi äänittää vasta kun on hiljaa ja ei itse kauheasti liiku, ja puhelimen näytöllä näkyvien sekuntien avulla voi ottaa tavoitteeksi olla paikallaan ensin sekunteja ja sitten jopa minuutin. Onnistuuko?

4. Pitäkää kirjaa tunnistuksista muuallakin kuin puhelimessa – piirtäkää kasvit ja eläimet vaikka taiteeksi seinälle tai listatkaa nimet paperille.

5. Lisähauskaa saa, kun oppimisen innoittamana keksii omia lajeja, niille ääniä ja piirtää niille vielä ulkonäön. (Veljenpoika keksi kivimöykkä-linnun, jonka ääni on kuin luontopolun soran ropina ja toisiinsa osuvien kivien kilkatus!)

6. Jos ja kun lapsilla on kyselykausi, aikuinen voi joutua kohtaamaan omat puutteelliset luontotietonsa. Kannattaakin pitää käsillä pari hyvää kirjaa repussa tai nettisivua hollilla puhelimessa, esim. Luontoportti ja Suomen lajitietokeskus sekä esimerkiksi Ötökkätieto.

7. Luontoon liittyviä sovelluksia löytyy monia ja vasta testaamalla keksii omaan tilanteeseen käyttökelpoisimmat.