Tasan ei käy vaihtovirrankaan lahjat. Toisilla ledvalaisimet säteilivät kylmäsävyistä valoaan nukkumaan mennessä ja tekivät sitä myös aamukahvin jo poristessa. Sitten on niitä, joilla sähköt katkesivat kesken olympialajien kertausten maanantain vastaisena yönä, eikä aamukahvia ilman puuhellaa pääse keittämään vielä tiistainakaan.
Jos jotain opimme marraskuisesta vesikriisistä, on se se, että emme ole oppineet mitään. Facebookin puskaradiot ja virrattomat aamukahvipöydät täyttyivät nopeasti ihmisistä, jotka eivät ymmärrä miksi tai miten tällainen voi olla mahdollista.
Sallila -yhtiöiden toimitusjohtajan Tarja Heinosen mukaan kriittisimpiin kohteisiin on pyritty löytämään nopeita korvaavia kytkentöjä, ja hän toteaa myös, että kotitalouksille ohjeistetun 72 tunnin kotivaran tärkeys konkretisoituu katkoksen myötä.
72 tunnin kotivara on termi, joka tulee valtaosalle tutuksi vasta ensimmäisten kotivaraa vaativien tuntien jo kuluessa. Esimerkiksi virtapankkeja puhelimia ja muita laitteita varten on kyllä lomareissuille ostettuna, mutta ladattuina ne eivät ole. Vettä ei ole pullollistakaan, ja ruoka on heti piloilla, jos jääkaappia hieman edes raottaa.
Vesikriisiin verrattuna aika tälle puolet seutukunnasta pimentäneelle virtapaussille on sentään hieman otollisempi. Valoa riittää ja ulkoilu on mukavaa. Sydäntalvella vastaava virrattomuus aiheuttaisi ihmisissä varmasti pahemmin heiluvia jännitepiikkejä.
Pilaantuvien elintarvikkeiden keskellä taskulamppujen valossa suunnistavien ihmisten tulisi sähkökatkoksen myötä muistaa edes yksi vesikriisistä tuoreena mielessä oleva asia: jollekin sähköttömyys saattaa olla reilusti omaa tilannetta pahempi koitos. Ihmettelyn sijaan tulisi tässäkin tilanteessa muistaa apua tarvitsevia lähimmäisiä, jos vain virtaa riittää. KRa