LOIMAAN Kaukolämpö oy korottaa kulutusmaksunsa hintaa elokuun alusta alkaen. Loimaan ja Hirvikosken alueella kaukolämmön hinta nousee 13,8 prosenttia ja Alastarolla 14,5 prosenttia.
Loimaalla kulutus- eli energiamaksun uusi verollinen hinta on 79,05 ja Alastarolla 93,86 euroa megawattitunnilta.
Yhtiön hallitus päätti korotuksesta viime viikolla. Tehomaksuja ei koroteta.
Kulutusmaksun korotus koskettaa Loimaan Kaukolämmön alueella noin 930 kiinteistöä, joihin lukeutuu muun muassa omakoti- ja kerrostaloja.
Yhtiön toimitusjohtaja Tero Tähtinen havainnollistaa hinnan korotuksen vaikuttavan vuositasolla noin 211 euroa, kun kyse on keskiverrosta 22 megawattituntia energiaa kuluttavasta omakotitalosta.
Loimaalla kaukolämpö tuotetaan lähes täysin sahanpurulla ja hakkeella. Niitä tuodaan lämpökattiloihin 50 kilometrin säteeltä Loimaasta.
Toimitusjohtaja perustelee kaukolämmön hinnan korotusta näiden polttoaineiden hinnan nousulla, jonka taustalta puolestaan löytyy Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja niin sanottu vihreä siirtymä. Tähtisen mukaan vihreä siirtymä nostaa polttoaineen hintaa kasvavan kysynnän kautta, koska muutkin siirtyvät puupohjaisiin polttoaineisiin.
Loimaan Kaukolämpö korotti hintojaan viimeksi vuoden 2023 alussa. Tähtinen kertoo, että viime korotuksen jälkeen polttoaineen hinta on noussut noin 50 prosenttia. Ylivoimaisesti suurin osa tästä noususta koettiin viime kesään mennessä.
– Siihen nähden tämä korotus on pieni, hän arvioi ja muistuttaa yleisen kustannustason nousun eli inflaation jylläneen kuuden prosentin luokassa viime vuonna.
Toimitusjohtajan mukaan elokuussa voimaan astuvien korotusten jälkeenkin kaukolämmön kokonaishinta on Loimaalla yhä halpaa ellei halvinta, kun sitä vertaa lähikuntien kaukolämpölaitoksiin.
– Muut korottivat hintojaan jo viime syksynä. Me päätimme silloin vielä ”kitkutella”.
Yhtiössä tutkitaan tuotannon sähköistämisen mahdollisuuksia
LOIMAA Samaan aikaan Loimaan Kaukolämmössä on selvitetty ja selvitetään edelleen mittavia investointeja.
Pohdittavina ovat oman sähköntuotannon käynnistäminen Hulmin päätoimipaikan oman kulutuksen tarpeisiin sekä sähkökattiloiden ja lämpöpumpputeknologian hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa.
– Meillä on selvitetty paljon vihreää siirtymää, toimitusjohtaja Tero Tähtinen summaa.
Varsinaisia investointipäätöksiä ei ole. Kyse olisi toimitusjohtajan mukaan miljoonaluokan investoinneista.
Tähtinen kertoo investointitarpeiden kumpuavan ennen kaikkea taloudellisesta pohjalta, sillä Loimaalla kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat jo nyt pienet.
– Meillä tuotetaan kaukolämmöstä yli 99 prosenttia biopolttoaineilla.
Taloudellisten yllykkeiden taustalta löytyy muun muassa puupohjaisten polttoaineiden hintojen nousua.
Tähtisen mukaan nyt päätetyt kaukolämmön hinnan korotukset eivät liity yhtiön investointiselvityksiin ja -tarpeisiin.
Yhtiön lämpölaitoksista Linjakadulle, Sunille, Niittukulmalle ja Myllykylään on jo asennettu aurinkopaneelit.
Toimitusjohtaja näkee myönteisenä asiana myös Myllykylän risukentän, josta yhtiö saa niin sanotusti ilmaista energiaa. Ihmisten tuomista risuista irtoava energia vastaa noin 50 omakotitalon vuosikulutusta.