Tänä keväänä tehdyn tutkimuksen perusteella tamponeista on löytynyt raskasmetalleja. Tutkimus on levinnyt etenkin somessa, mutta myöhemmin metallien määrän on todettu olevan merkityksetön. Turha paniikki metalleista onkin siis turhaa. On silti huolestuttavaa, kuinka vähän sitä, mitä naiset kehoonsa laittavat, tutkitaan.
Noin puolet maapallon väestöstä kokee elämänsä aikana kuukautiset. 26 prosenttia väestöstä menstruoi tälläkin hetkellä. Yli neljäsosa maapallosta siis tarvitsisi kuukautistuotteita, mutta niitä ei ole kunnolla tutkittu kuin vasta tänä vuonna. Se ei ole ihme, koska kuukautiset koskettavat pääosin naisten elämää. Esimerkiksi lääkkeet ovat mitoitettu miehille, sillä miehen keho on lääketieteen oletus. Naisen keho on “liian monimutkainen” hormonivaihtelun takia. Se ei silti tarkoita, että naisen kehon saisi jättää huomiotta.
Kuukautistuotteiden lisäksi hyvä esimerkki kaksinaismoralismista ovat e-pillerit. Jos kärsii kuukautiskivuista tai runsaasta vuodosta, tytöille tarjotaan jo kuukautisten alkaessa e-pillereitä helpotukseksi. Käytännössä e-pillerit lamaavat munasarjojen hormonituotannon, eivätkä munasarjat tuota enää juurikaan estrogeenia tai progestiinia. Tällöin siis kehon oma hormonituotanto korvataan ehkäisyvalmisteessa olevilla hormoneilla. Etenkin estrogeeni on kuitenkin tärkeä osa muun muassa aivojen kehitystä.
E-pillerit aiheuttavatkin käyttäjissä esimerkiksi mielialamuutoksia, päänsärkyä, pahoinvointia, ylimääräisiä vuotoja, aivosumua, painonnousua ja jopa itsemurha-ajatuksia. Tiedän myös ikäisiäni, jotka ovat kärsineet vääristyneestä kehonkuvasta ja syömishäiriöistä e-pillereiden takia. Miksi pillereitä siis jaellaan niin pienellä kynnyksellä pienillekin tytöille? Oltaisiinko 12-vuotiaiden poikien testosteronituotanto yhtä valmiita lamaamaan kuin 12-vuotiaiden tyttöjen estrogeeni?
Kuukautisia käsittelevä diskurssi on muiltakin osin ongelmallinen. Etenkin koulutus ja kuukautisiin liittyvä stigma aiheuttavat tietämättömyyttä sekä häpeää. Koulussa ei opeteta, kuinka kuukautiskiertoa voi käyttää hyödykseen ja miten hormonivaihtelu vaikuttaa kehoon. Toki erilaiset ehkäisymenetelmät on myös hyvä käydä läpi, mutta hormoneista opetus on yhtä tärkeää. Kuukautisista puhuessa niiden hyödyntämisen sijaan keskitytään vain negatiivisiin puoliin ja siihen, kuinka niiden alkaessa täytyy jatkuvasti pelätä raskaaksi tulemista.
Jo koulutuksen ollessa puutteellista, tekee stigma oppimisesta vielä vaikeampaa. Läheisillekään ei uskalla sanoa, että tarvitsee särkylääkettä juuri kuukautiskipujen takia, vaan syyttää esimerkiksi olematonta päänsärkyä.
Ties kuinka monet välttelevät kuukautisista puhumista kuin ruttoa. Olisikin hauska nähdä, kuinka moni jätti tämänkin tekstin lukematta vain, koska huomasi tämän kauhean sanan.
Mona Lehto