LOIMAAN SEUTU Tähän mennessä kasvukautta ovat määrittäneet toukokuun helteet ja kuivuus, jotka vaihtuivat kesäkuussa paikoin voimakkaiksikin sateiksi.
Toisaalta kesäkuun sateet tulivat viimeisellä hetkellä, toisaalta kuivuuden kovettamat pellot eivät välttämättä pystyneet vastaanottamaan kerralla isoja sademääriä. Vesi saattoi seistä pelloilla päiviä ja veden valtaamat kasvustot kärsiä hapen puutteesta.
Paikalliset vaihtelut sademäärissä ovat voineet olla tuntuvia.
Pro Agria Länsi-Suomen toimialapäällikkö Satu Näykki nostaa kasvukaudelta esiin myös sen, että lämpösumma on huomattavasti, noin 140 astetta, edellä 30 vuoden keskiarvoa. Lämpösumma enteilee kasvien valmistumista ja sitä, milloin satoa päästään korjaamaan.
Lämpösumman kertymisen on Näykin mukaan havainnut yleisemminkin luonnossa: tänä kesänä kasvun vaiheet ovat edenneet nopeasti.
Kojonperässä Koivulan tilaa viljelevä Juha-Pekka Turta on myös huomannut, kuinka erityisesti toukokuun helle vaikutti siihen, että viljojen kasvurytmi oli ehkä vähän liiankin nopea.
Yleisesti hän arvioi viljakasvustojen näyttävän tällä hetkellä kohtuullisilta. Sato-odotusten ja sadonkorjuun väliin mahtuu monta muuttujaa, mutta tässä vaiheessa hän odottaa normaalia viljasatoa.
Turta viljelee yhdessä vaimonsa kanssa vaimon kotitilaa, jossa on erikoistuttu maidontuotantoon ja viljan siemensopimusviljelyyn.
Kojonperässä Koivulan tilan mailla vettä saatiin yhteensä satakunta milliä kesäkuussa.
– Aika mukavasti sitä tuli, eivätkä kertymät olleet kerralla järjettömiä, suurimmillaan sellaiset 20–30 milliä. Ei voi sateiden puolesta valittaa.
Hänestä tuntuu, että vähän joka vuosi eletään säiden puolesta jonkinlaisissa poikkeusolosuhteissa sikäli, että sama säätyyppi tuntuu kestävän pitkään: milloin on pitkään kuivaa, milloin taas märkää.
– Kyllä se ilmasto on jollain lailla muuttunut.
Hanhijoella sianlihan tuotantoon ja viljanviljelyyn keskittyneellä Toivosen tilalla viljelijä Mika Toivonen arvioi viljakasvustojen näyttävän tässä vaiheessa paremmilta kuin viime vuonna.
– Ei se sato nyt ihan pilalla ole, odotettavissa on keskiverto sato.
Hän pitää maatilaa yhdessä veljensä kanssa. Tilakeskus sijaitsee Hanhijoella, mutta vuokramaita on myös Virttaalla.
Toivonen sanoo, että toukokuussa saatiin pari milliä vettä ja heti kesäkuun vaihteessa vettä vihmoi kahden päivän aikana yhteensä kuutisenkymmentä milliä, paikoin jopa 80 milliä. Kymmenen päivän kuluessa sademittariin oli kertynyt vettä kaikkinensa lähemmäs sata milliä.
Kesäkuun alun sateet aiheuttivat Toivosen mukaan sen, että toukokuun kuivuudesta kovettamille pelloille muodostui paikoin järviä ja maa liettyi. Nämä jäljet ovat yhä joiltain osin nähtävissä kasvustoilla.
Sen sijaan viimeisimmät sateet ovat tulleet nätisti, ja maat ovat ottaneet sen vastaan. Toivosen mukaan vieläkin vettä tarvitaan pikkuisen, jotta sato-odotukset pitävät. Helteitä hän ei kaipaa.
Kauhanojalla maatilaa isänsä kanssa pyörittävän Henrikki Perhon odotukset kevätviljasadosta ovat toistaiseksi korkealla.
– En ole nähnyt tällaisia ohra- ja hernekasvustoja oman kymmenvuotisen viljelijäurani aikana.
Perhon kasvinviljelytilalla on syys- ja kevätviljaa sekä heinän siemenviljelyä, jota on puolet peltopinta-alasta.
Kevätkosteuden ansiosta kevätviljat selvisivät toukokuun helteiden ja kuivuuden yli. Perho arvioi, että kesäkuussa saatiin vettä yhteensä noin 70 milliä.
– Ensimmäinen iso sade oli noin 20 milliä, hän muistelee ja sanoo, että sen jälkeen vettä saatiin sopivasti päivittäin, jolloin kosteus painui maaperään eikä päässyt kuivahtamaan.
Perhon odotukset syysviljoista ovat heikommat: hyvin talvehtineet syysviljat kärsivät toukokuun kuivuudesta menettäen satopotentiaaliaan. Yhden kuuden hehtaarin syysvehnälohkon hän joutui rikkomaan ja kylvämään uusiksi kevätvehnälle.
Pro Agrian Satu Näykki arvioi kasvustojen näyttävän kokonaisuudessaan ihan hyviltä. Kesäkuun sadejakso auttoi tuntuvasti.
– Odotettavissa ei ole huippusatoa, mutta keskimääräinen.
Hänen mielestään keskimääräinenkin sato on tervetullut muutaman kuivan kasvukauden jälkeen.
Pro Agria Keskusten Liitto arvioi viime viikolla valtakunnallisessa kasvutilannekatsauksessaan, että kasvukausi on noin viikon edellä tavanomaisesta.
Mika Toivonen arvioi kasvukauden olevan varsin tavanomaisessa aikataulussa ja kevätviljojen korjuuseen päästäneen pitkälle elokuun puolella.
Myös Juha-Pekka Turta arvioi aikataulun tavanomaiseksi. Jos tässä vaiheessa pitäisi heittää arvaus sadonkorjuun alkamisesta, hän veikkaisi elokuun 20. päivää.
– Meillä ei ole tässä syysviljojakaan tänä vuonna.
Henrikki Perho arvioi pääsevänsä nurminadan korjuuseen heinäkuun puolivälin jälkeen. Sen jälkeen on vuorossa ruis. Kevätviljojen korjuun aloittamisen hän arvioi ajoittuvan elokuun puolivälin tienoille.