Humppilassa avattiin Suomen ensimmäinen Mannerheim-ristin ritarien museo

0
Everstiluutnantti evp. Hans Adolf Ehrnrooth toi Ritarigalleriaan lainaesineeksi isänsä, jalkaväenkenraalin ja Mannerheim-ristin ritarin Adolf Ehrnroothin asetakin. Humppilan kunnanjohtaja Antti Ahonen kiitti kaikkia projektiin osallistuneita ja muistutti, että hanke jatkuu vielä.

HUMPPILA Suomen ensimmäinen vain Mannerheim-ristin ritareihin keskittynyt museo Ritarigalleria avattiin sunnuntaina Ostoskeskus Humppilan Lasin tiloissa.

Museoapulainen, hankekoordinaattori Sampsa Perälä kuvaili Ritarigallerian olevan teknisiltä ratkaisuiltaan perinteinen museo, joskin ote on ammattimainen ja raikas.

– Museo on sellainen, mitä suomalaiset odottavat, mutta tuoreella otteella. Hifistelemään ei ole lähdetty, mutta vaivaa on nähty.

Avajaisnäyttelyn kokoelmassa on kolmisenkymmentä esinettä, kuten puhdetöitä, kunniamerkkien myöntökirjoja, kuvia ja karttoja sekä tietoa ja historiaa Mannerheim-ristin ritareista. Erikoisuuksiin lukeutuvat esimerkiksi Lauri Törnin ja Adolf Ehrnroothin asetakit sekä loimaalaisen kaukopartioritari Ilmari Honkasen pistoolikotelo, joka oli mukana Suomen isoimmassa kaukopartio-operaatiossa Petrovski Jamissa.

– Myös vaihtuvia näyttelyjä tullaan todennäköisesti toteuttamaan. Pääsääntöisesti esineistöä on saatu lainaksi museoista, keräilijöiltä ja sukulaisilta.

Perälän mukaan Ritarigalleriassa on haluttu kertoa sodasta ennemmin yksittäisen sotilaan näkökulmasta.

– Aika usein museoissa otetaan laaja perspektiivi, kun taas ristiritariuteen liittyy vahvasti henkilöhistoria. Henkilötarinoiden kautta voikin olla mielenkiintoista tutustua Suomen ja erityisesti jatkosodan historiaan. Näin myös sodan vaiheet hahmottuvat ajallisesti hyvin.

AVAJAISTEN kunniavieras, everstiluutnantti evp. Hans Adolf Ehrnrooth huomautti, että vaikka Ritarigalleria on ensimmäinen vain ritareihin keskittynyt museo, on Mannerheim-ristin ritareista kertovia näyttelyjä myös Mikkelin Jalkaväkimuseossa ja Sodankylässä Jääkäriprikaatin perinnetilalla. Ehrnrooth uskoo Ritarigallerian täydentävän teemaa kattavasti.

Hän muistutti, että museo on itsessään konkreettinen tapa vaalia perinnetyötä etenkin aikana, jolloin kertojien määrä vain vähenee.

– Toinen hyvä tapa oli se, että monesti varusmiesten valapäivänä käytettiin esilukijana sodan käyneitä veteraaneja. On nimittäin paljon merkitystä sillä, onko sodasta kertomassa henkilö, joka voi itse eletyn elämän oikeudella kertoa siitä kaunistelematta ja koruttomasti.

RITARIGALLERIA avattiin osana Ely-keskuksen EU:n maatalousrahaston tukemaa Leader-hanketta, jolla rahoitettiin lokakuussa myönteisen päätöksen saanutta projektia 40 000 eurolla. Kunnan osuus oli noin 8 900 euroa.

Idean takana oleva Humppilan kunnanjohtaja Antti Ahonen kertoi museon olevan kaksivuotisen hankkeen näkyvin osa. Lisäksi kunnan omistamalle Kauppilan alueelle on kaavailtu Ritaripuistoa, jonne tulisi muun muassa lahjoituksena saatu panssariestekivi itärajalta. Suunnitelmissa on myös asentaa qr-koodein varustetut kunnialaatat rakennuksiin, joissa ritareita on asunut tai työskennellyt.

Ahonen perustelee projektia halulla kehittää kuntaa sekä osoittaa kunnioitusta veteraaneille ja lotille.

– Lisäksi yleisesti toivon, että nuoret sukupolvet tuntisivat historiaa. Olisi kiva, että koululaisryhmiä tulisi kauempaakin, ja museohan on auki viitenä päivänä viikossa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän