LOIMAA Ensimmäistä kertaa järjestetty harrastajatapaaminen ja näyttely Konesarka keräsi Maatalousmuseo Saran pihapiirin täyteen vanhojen koneiden parissa harrastavia ja niistä kiinnostuneita ihmisiä.
Museonjohtaja Lauri Viinikkalan mukaan tapahtuman tarkoituksena oli tuoda vanhoja koneita esille niin, etteivät ne ole pelkästään näytillä, vaan myös käytössä.
– Eräs asia, mitä museolta on pitkään kaivattu, on nähdä koneita myös käytössä. Yksi museomme koneiden rikkaus ja myös varjopuoli on, että ne ovat nimenomaan museokoneita. Ne pyritään säilyttämään sellaisenaan, kaikkine kolhuineen, ruosteineen ja patinoineen, Viinikkala kertoi avauspuheessaan.
– Koneet on kuitenkin tehty käyttöä varten, ja jotain jää paitsi, jos niitä ei nähdä käytössä. Toivottavasti tapahtumasta muodostuu kunnon perinne ja saadaan jatkossa enemmän ja vaihtelevampia näytteitä siitä, millaisessa käytössä koneet ovat olleet.
Tapahtuman järjestäjänä toiminut amanuenssi Elsa Hietala kertoo, että hankkeen yhtenä tarkoituksena on luoda konekäyttäjien verkostoja ja kontakteja museon ja koneharrastajien välillä.
– Siinä suhteessa tämä on vasta alkuvaiheessa, eli tietoa kerätään edelleen ja toivottavasti löytyy paljon ihmisiä, jotka voivat harrastuksestaan museon arkistoihin kertoa, Hietala toivoi.
Tapahtuman alkaessa vanhoja traktoreita oli saapunut paikalle noin 30 ja niitä putkutteli paikalle lisää päivän mittaan. Traktoreita oli näytillä 1930-luvun lopulta aina 1990-luvun loppupuolelle asti.
Työnäytökset ensimmäisellä kerralla rajautuivat lähinnä moottorimarsseihin Saran pihapiirissä, ja näiden monipuolistamiseen halutaan Hietalan ja Viinikkalan mukaan tulevina vuosina panostaa mahdollisuuksien mukaan.
– Nyt jo on tapahtumalle toivottu jatkoa, saatu kehitysehdotuksia ja hyvää palautetta, joten uskoisin että tapahtuma muodostuu perinteeksi, Hietala viestitti tapahtuman jälkeen ja kertoi, ettei iltapäivän sateetkaan haitanneet kokonaisuutta, joskin hytittömien traktoreiden kuljettajat saattoivat vähän kastua kotimatkallaan.
Vanhimmat koneet olivat Matti Merran omistamat piikkipyöräiset Fordsonit vuosilta 1938 ja 1947 sekä vuoden 1938 Farmall McCormick-Deering. Merta oli kaivanut esiin myös kaksi vanhaa maamoottoria, yhden Olympian ja yhden porilaisen.
– Hiukan näitä pitää välillä herätellä, kun ovat seisoneet hallinnurkassa vuosikausia, Merta kertoi säätäessään voimalähteitä koneenkäyttäjä Eero Aholan kanssa.
Kim Stepanoff saapui Onkijoelta vuoden 1961 Massey Ferguson 35:llä. Massikan on aikanaan ostanut hänen lankomiehensä, joten kone on käytännössä ollut samassa perheessä uudesta asti.
– Edelleen tällä tehdään tarvittavat hommat, eli ei tätä missään pumpulissa pidetä. Enemmän tunteja taitaa kyllä tulla ruohonleikkuriin kuin tähän, Stepanoff tuumi.
Nuoret traktorifanit Onni Lähteenmäki ja Juuso Kokkala kävivät tarkastamassa suurin piirtein jokaisen paikalle saapuneen vanhan työkoneen.
Eniten poikien silmää miellytti Aatos Julkun omistama vuosimallin 1977 Valmet 702s.
– Kyllä nuo vanhemmatkin ovat tosi hienoja. Meillä on kotona sellainen hytitön 565 Valmetti, millä olen itsekin ajellut, isältään Valmetin logon muotoisen sydämen perinyt Onni Lähteenmäki kertoi.
