LOIMAA/VIRTTAA Satakunnan puolelta Köyliöstä kotoisin oleva mutta kolme vuotta sitten Virttaalle muuttanut Mikko Setälä, 34, sanoo olevansa jo täysin virttaalaistunut.
– Tämä on sopiva paikka tällaiselle maalaispojalle, hän naurahtaa.
Viimeiset pari vuotta hän on työskennellyt Loimaan pääterveysasemalla fysioterapeuttina apuvälinelainaamossa, mutta siihen on nyt tullut muutos. Toukokuussa hän vaihtoi siistin sisätyön ulkoilmatoimistoon hänen aloittaessaan metsurinhommat.
– Viimeinen työpäivä Varhan palveluksessa oli 17. toukokuuta ja heti seuraavana päivänä olin jo metsässä.
Uusi työ on maistunut tuoreelle metsäalan yrittäjälle, eikä peukaloita ole tarvinnut pyöritellä. Hän uskoo, että töitä riittää jatkossakin, sillä metsien hoitotarvetta tuntuu riittävän. Eniten hän sanookin tekevänsä taimikon varhaishoitoa ja taimikonhoitoa. Puunkaatoa ja kantojyrsintää on myös ollut, mikä on tuonut mukavaa vaihtelua työpäiviin. Työskentelyalue metsänhoidossa ja puunkaadossa ylettyy Loimaan lisäksi naapurikuntiin. Tiiviinä yhteistyökumppanina toimii Metsänhoitoyhdistys Loimijoki ry.
Aivan pystymetsästä Setälä ei sentään alalle tullut, sillä lukion jälkeen Apetitin tehtaalla Säkylässä työskennellessään hän suoritti aikuisopintoina metsurin ja metsäpalveluiden tuottajan tutkinnon. Vaikka hän ei siinä vaiheessa vielä ryhtynytkään harjoittamaan ammattia, metsiä hän on hoitanut harrastuksena jo toistakymmentä vuotta. Fysioterapeuttina hän ehti työskennellä vuodesta 2018 lähtien, mutta päätös vaihtaa hoitoalalta metsätöihin alkoi kypsyä, kun elinkustannukset jatkoivat nousuaan palkan kuitenkaan seuraamatta perässä.
– Se oli se suurin syy.
Myös Varhan myötä tullut organisaatiomuutokset ja tietynlainen epävarmuus työn tekemisen paikasta jouduttivat Setälän mukaan päätöstä.
– Itse työstä ja työyhteisöstä tykkäsin, eikä Varhan kaaos hirveästi näkynyt omalla työpaikallani.
Uudessa ammatissa häntä viehättää toisaalta se, että käden jälki on heti nähtävissä toisin kuin hoitotyössä, jossa tulokset syntyvät usein vasta pitkänkin ajan kuluttua.
– Lisäksi viihdyn hyvin metsässä, ja se on luonteva ympäristö, jossa olen tottunut olemaan lapsesta saakka.
Ennen kuin Mikko Setälä perusti yrityksensä hän sanoo tehneensä tarkat laskelmat töiden riittävyydestä kaikkein tiukimman varovaisuusperiaatteen mukaan. Hän kokee, että apua yrittäjäksi ryhtymiseen ja yrityksen perustamiseen oli saatavilla riittävästi. Ensin hän kertoo ottaneensa yhteyttä Uusyrityskeskukseen ja sen jälkeen Loimaan kaupungin yritysneuvontaan.
– Pidimme kaupungin yritysneuvonnan ihmisten ja Metsäkeskuksen asiantuntijan kanssa palaverin, ja lopulta päätös syntyi aika nopeasti, hän kertaa.
Työ on myös vastannut pitkälti sitä, mitä hän siltä odottikin. Haasteet syntyvät sääolosuhteista ja maastosta.
Setälä on tehnyt aiemmin metsätöitä pääosin talvisin kesäraivaamisen ollessa vieraampaa. Talvella ei hänen mukaansa tarvitse esimerkiksi miettiä, astuuko käärmeen tai ampiaispesän päälle, eikä silloin ole liian kuuma tai ötököitä.
– Silloin myös näkyvyys on parempi, kun ei ole lehtiä puissa.
Toisaalta Setälä tietää kokemuksesta, että myös talvella on omat haasteensa, kun lunta alkaa olla puoli metriä ja pakkasta parikymmentä.
– Maastossa voi olla myös hankala liikkua, jos lumessa on kova kerros, josta jalka menee läpi ja uppoaa johonkin.
Kunnon puolesta hän sanoo pärjänneensä hyvin, sillä pohja on hankittu käymällä kuntosalilla ja juoksulenkeillä. Kesäaikaan hän sanoo nestettä kuluvan runsaasti, ja vichyä tulee juotua kuumimpina päivinä jopa kuusi litraa päivässä.
Yrittäjyydessä on Setälän mukaan parasta se, kun asiat saa tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee.
– Mutta tietenkin yrittäjän pitää muistaa työn jälki ja lain vaatimukset, hän täsmentää.
Tulevaisuutta pohdittaessa Setälä sanoo, että muun muassa ilmastonmuutos saattaa muuttaa ja laajentaa metsureiden työnkuvaa. Esimerkiksi yhä useammin esiintyvät myrskyt tuovat hänen mukaansa hakkuiden suunnitteluun oman näkökulmansa. Metsien puulajikirjo saattaa olla myös jatkossa monipuolisempaa, jos kirjanpainajakuorijan tekemät tuhot yleistyvät.
– Silloin ei voi istuttaa enää pelkkää kuusimetsää.
Lisäksi ennallistamisasetuksen tuomat vaatimukset voivat Setälän mukaan vaikuttaa jatkossa metsänhoitoon.
– Toki jo nyt pitää ottaa huomioon tiettyjä asioita. Jos metsässä on esimerkiksi puro tai lähde, sen vierustaa ei raivata vaan siihen jätetään suojavyöhyke.