Säätä ei voi valita, mutta asenteen voi

0
Petri Kaunisto (oik.) opettaa Katriina ja Mauri Kuuselalle säätösalaojan käyttöä. Säätökaivot tekivät lisähintaa ojitukseen, mutta voivat parantaa pellon vesitaloutta.

LOIMAA Salaojakone uurastaa Katriina ja Mauri Kuuselan pellolla kolmatta päivää. Ryngöntien varrella sijaitseva noin kymmenen hehtaarin lohko on ollut ongelmallinen, sillä ojia on ollut liian harvassa ja tiiviille pellolle on kertynyt lammikoita.

Kaikilla pelloilla tilanne ei ole tällainen. Tyypillisempää on se, että kevätkosteuden kanssa pelaaminen on ollut tunnin tarkkaa puuhaa, sillä kuivaava tuuli ja lämpö ovat äkkiä tehneet selvän muokatun pellon vesipuskurista.

– Ennen tuntui, että pellon sai antaa parikin päivää kuivua ennen toista muokkausta. Nyt tuntuu, että äestämään täytyisi mennä heti parin tunnin päästä ja kylvää heti perään, Mauri Kuusela vertaa.

Maatalous on aina ollut säästä riippuvaista, Kuuselat muistuttavat, mutta viljelijöiden havainnot myötäilevät säädataa. Pari vuotta on menty ääri-ilmiöstä toiseen.

Kuuseloiden tilalla on 204 hehtaaria peltoa, joilla kasvaa muun muassa seosviljaa, ohraa, kauraa, ruista sekä öljykasveista rypsiä. Kolmannes on nurmella. Nurmen kaltaisten syväjuuristen kasvien pitäisi edistää peltojen kasvukuntoa, ja monessa tapauksessa näin onkin, mutta toisinaan Kuuseloista tuntuu, ettei toimivinkaan vesitalous pysty vastaamaan viime vuosina todistettuihin säätilavaihteluihin.

– Meille suurin riski on säilörehun menetys. Jos se menee, niin ei sitä sitten ole markkinoilla kellään. Tai jos on, niin sitä tuodaan kalliilla kuljetuksella toiselta puolelta Suomea, Katriina Kuusela sanoo.

Pelloilta täytyisi saada korjattua ruokaa 420 naudalle, jotka tulevat tilalle vasikoina ja lähtevät joko puolivuotiaina välikasvatukseen tai vasta teuraskokoisina eteenpäin.

Salaojitettavalle pellolle asennetaan ojituksen yhteydessä kolme säätökaivoa, joista Kuuselat kiinnostuivat viime Okrassa. Jos pelto kärsisi kuivuudesta ja lähellä olisi uoma tai lampi, säätökaivoihin voisi jopa pumpata vettä.

Systeemi vaikuttaa mielenkiintoiselta, Mauri Kuusela tuumaa, mutta hivenen ylimääräistä työtä käsikäyttöiset säätökaivotkin teettävät. Muuttuviin sääoloihin varautuminen vie aikaa, rahaa ja henkistä kapasiteettia, mutta pahempi on, jos ei varaudu mitenkään ja riskit toteutuvat.

– Koskaan ei voi laskea ihan tarkalle. Aina on oltava säilörehureserviä, jos tuleekin jotain, Mauri Kuusela sanoo.

– Ja eihän ylimääräistä säilörehupaalia olekaan. Aina ne tulee käytettyä, Katriina Kuusela lisää.

Ilmastoriskeihin varautuminen on tasapainoilua myös maatalouspolitiikan kanssa. Ympäristöohjelmat voivat kannustaa tekemään yhtä, mutta pelloille sopisi jokin toinen. Valittavina olevista toimista täytyy vain koittaa jollain viisaudella löytää ne omalle tilalle parhaiten sopivat, Kuuselat toteavat.

Sääennusteiden täsmentyminen ja digitalisaatio ovat sekä siunaus että kirous.

– Säätutkaa seuratessa tulee seilattua pienen toiveikkuuden ja suuren epätoivon välillä. Että tuleeko kuuro kohdalle ja minkä värinen se säävideossa on, Katriina Kuusela hymähtää.

Kun sitten ropisee, pahimmillaan raemuodossa ja lujaa, mieleen hiipii muutamakin ärräpää. Tähkien varistessa maahan ei juuri lohduta ajatella, ettei säälle mahda mitään.

Säät eivät kurita vain kasveja. Niistä kärsivät myös karja ja ihmiset. Navettaan on puettava paksut haalarit, oli keli mikä hyvänsä.

– Pitkät hellejaksot ovat siitä kurjia, että sitä uupuu itsekin työssä ihan totaalisesti, Katriina Kuusela myöntää.

Eivät Kuuselat missään nimessä surkuttele osaansa, vaan parikymmentä vuotta tilaa pitäneinä käytännön ihmisinä he suhtautuvat asioihin asioina. Tarjolla olevaa tietoa pyritään yhdistämään järkevissä kohdin käytäntöön, ja ammattilehtiä luetaan osittain sitä silmällä pitäen, miten muilla tiloilla on ratkaistu muuttuviin sääoloihin liittyviä kysymyksiä.

Se on kuitenkin olennaista, että yleensä viljelijä itse on omien peltojensa asiantuntija. Vuodet ovat opettaneet, mihin sopii vaikkapa kalkitus ja mihin voisi kokeilla jankkurointia. Maan kasvukunnosta huolehtiminen on tärkeää varauduttaessa sään ääri-ilmiöihin.

– Kaikkein paras olisi, kun pistäisi heti paperille ylös asioita, jotka tulevat eteen, jotta ei lähtisi seuraavana keväänä tekemään asioita ihan samalla tavalla, Mauri Kuusela sanoo.