LOIMAA Kirkkoherra Riku Laukkanen soitti tervetuliaisiksi saksofonia Kanta-Loimaan kirkon tornissa, josta avautuivat yleisölle huikeat näkymät lähiseudun maisemiin.
Yhdestä ikkunasta näkyy läheltä keskikupoli, joka kiiltää auringon valossa kuin vedenpinta. Korkealta katsottuna talot näyttävät pikkuruisilta, ja yleisöille avatuista ikkunaluukuista jopa tuulimyllyt näkyvät selkeästi.
– Täältähän avautuu maisemat aivan silmin kantamattomiin. Näen jopa yhden kaverini kodin täältä ja todella paljon puitakin tuolla alhaalla on, maisemia ihaillut Amelia Havukainen, 9, sanoi.
Hän oli yhdessä tätinsä Katriina Kivimäen kanssa tullut mukaan Loimaa-Seuran ja Loimaan seurakunnan järjestämälle tornikierrokselle.
Portaiden varrella tulee yllätyksellisesti vastaan myös naakan luuranko, joka lojuu kuin muistutuksena elämän ja kuoleman kaaresta kirkon portaiden välisellä tasanteella.
– Täällä on myös naakan pesä, suntio Sakari Mehtälä huomauttaa osoittaen risukasan näköistä muodostelmaa.
Mehtälä opasti yleisöä viiden hengen ryhmissä kapuamaan rappusia pitkin ylös torniin. Kelloja ei kuitenkaan soitettu. Mehtälän mukaan ääni on niin kova, että se ottaisi liikaa korviin.
Kymmenen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt, entinen kirkkoherra, rovasti Oiva Alanen kertoi puolestaan Loimaan kirkkojen taiteesta.
– Loimaan seurakunta sisältää Kanta-Loimaan, Loimaan kaupungin, Mellilän, Metsämaan sekä Alastaron ja siihen kuuluvan Virttaan alueet. Vuosikymmenten saatossa rakenteet ovat liikkuneet eli entiset kappelit ovat kirkkoalueita.
Alasen mukaan jokaisessa kuudessa Loimaan kirkossa on lukuisia taideteoksia.
– Loimaan seurakunnalla on parikymmentä ainutlaatuista taideteosta kolmen vuosisadan ajalta. Seurakunta on kantanut vastuun niiden hoitamisesta. Meillä on ollut hyvä tahto säilyttää niitä tuleville sukupolville.
Uusin kirkoista on vuonna 1973 valmistunut nykyinen Loimaan kaupunginkirkko.
Alanen kertoo, että vuonna 1777 rakennettu Metsämaan kirkko kantaa pelkkää historiaa, ja siellä on esillä C. F. Blomin maalama alttaritaulu vuodelta 1823. Mellilän kirkon alttaritaulu on puolestaan vuodelta 1912, ja sen on maalannut Edwin Lydén.
Alastaron kirkko kävi ahtaaksi 1700-luvulla, mikä kuulostaa Alasen mielestä nyt ihmeelliseltä, sillä kävijämäärät eivät ole enää samat.
– Loimaan vanha kirkko myytiin siirrettäväksi Alastarolle. Sinne sijoitettiin Jacobus Schultzin tekemä kolmiosainen alttaritaulu. Kun taas Virttaan kirkon alttaritaulu on Loimaan vanhasta kirkosta vuodelta 1752, ja se on viimeksi konservoitu vuonna 2010.
Alanen kertoi, että vuonna 1837 valmistuneesta Kanta-Loimaan kirkosta saatiin pelastettua irtaimistoa vuoden 1888 palossa.
– Esimerkiksi Robert Wilhem Ekmanin vuonna 1851 maalaama alttaritaulu saatiin pelastettua, ja se palasi uudelleen rakennettuun kirkkoon vuonna 1892. Liturgisesti ajateltuna juuri alttari on todella merkityksellinen ja ensisijainen kirkossa, sillä se merkitsee Jumalan läsnäoloa.
Kirkon palosta saatiin turvaan myös tinaisia urkupillejä, joista kirkkoherra Yrjö Jaatinen valmistutti kuvanveistäjä Toivo Jaatisella alttarikrusifiksin.
Kanta-Loimaan kirkon suunnitteli alun perin Charles Bassi ja sen rakentamisen viivästyttyä piirustuksiin laati muutoksia Carl Ludvig Engel. Nykyinen versio on palon jäljiltä, ja se on arkkitehti Josef Stenbäckin käsialaa.
– Uudessa kirkossa erikoisinta oli alttarin puolipyöreä muoto, jonka yllä kaartuu tähtitaivas. Sitten vuonna 2007 arkkitehti Hanna Lyytiseltä valmistunut laaja konservointityö palautti sisävärityksen alkuperäiseen malliinsa, Alanen sanoi.
