LOIMAAN SEUTU Väylävirasto ja Varsinais-Suomen Ely-keskus puntaroivat nopeusrajoitusten laskemista tieosuuksilla, joilla saa kesäisin ajaa sadan kilometrin tuntinopeutta. Tällaisia teitä ovat muun muassa valtatiet 2, 9 ja 10, kantatie 41 ja seututie 213.
Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang arvelee, että uudet nopeusrajoitukset voivat tulla käyttöön kesällä 2026. Aikataulu riippuu kuitenkin siitä, miten Väylävirasto saa nopeusrajoitusohjeensa valmiiksi.
Klangin mukaan mitään tieosuutta ei Varsinais-Suomen Ely-keskuksen alueella ole rajattu tässä vaiheessa arvioinnin ulkopuolelle, mutta seikkoja, jotka voisivat puoltaa nopeampaa matkantekoa, ovat muun muassa elinkeinoelämän kannalta keskeiset logistiset reitit.
Valtakunnallisesti nopeusrajoituksia lasketaan mahdollisesti 1 800 kilometrillä eli 4,5 prosentilla niistä maantiestä, jotka eivät ole yleisrajoituksen piirissä. Teknisesti ottaen tarkastelu kohdistuu teiden leveyksiin ja liikennemääriin. Väyläviraston mukaan onnettomuusriski kasvaa, jos tien leveys on alle seitsemän metriä ja liikennemäärä on 500–2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Nopeusrajoitusohjeen päivitys on osa valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiatyötä, jonka tavoitteena on nolla kuolemaa liikenteessä vuonna 2050. Viime vuonna liikenne vaati ennakkotietojen mukaan 174 kuolonuhria.
Kohtalokkaimpia ovat kohtaamisonnettomuudet, joissa on paljon vauhtia. Siksi satasen nopeusrajoitus saattaa jatkossa edellyttää kaistojen erottamista toisistaan esimerkiksi keskikaiteella.
– Liikennekuolemien vähentämistavoitteet ovat kovat. Jos törmäysnopeus ylittää 80 km/h, on lähes todennäköistä, että ihmisiä kuolee. Ysitiellä on säännöllisesti kohtaamisonnettomuuksia, joissa kuolee ihmisiä, Klang muistuttaa.
Suomessa käynnistetään parhaillaan 90 km/h-rajoituksen kokeilua. Klang kertoo, että valtateille 9 ja 10 esitettiin 90 km/h-rajoitusta jo viisi vuotta sitten, mutta silloin uudelle nopeusrajoitukselle ei saatu siunausta. Väylävirasto valitsee loppuvuodesta tiet, joissa uutta rajoitusta kokeillaan.
Ysitie ei olisi lainkaan huono vaihtoehto, Klang tuumii. Toisaalta nopeusrajoituksen laskeminen 80:een ei kasvattaisi matka-aikaa esimerkiksi Loimaalta Turkuun muutamaa minuuttia enempää. Talvellahan matka-aikaan on totuttu, Klang huomauttaa.
Pelkkä nopeusrajoitusten laskeminen ei tee ihmeitä liikenneturvallisuudelle. Klang toteaa, että tienkäyttäjän oma toiminta on aina ratkaisevassa asemassa eikä uusien autojen turvatekniikkakaan auta, kun vauhti on kova.
– Nykyaikainen ajoneuvoteknologia voi saada kuljettajat tuntemaan itsensä turvallisemmiksi ja hallitsevammiksi, mikä helposti johtaa korkeampiin ajonopeuksiin ja ylinopeuteen. Jalankulkijoille ja muille ajoneuvon ulkopuolella oleville henkilöille aiheutuva riski on edelleen suuri. Nykyaikainen ajoneuvoteknologia auttaakin ihmisiä ajamaan turvallisemmin, ei nopeammin.
Turvallisuuden lisäksi vaakakupissa painavat ilmastotavoitteet. Kaasupolkimen säätelyllä voidaan vaikuttaa liikenteen päästöihin, polttoaineen kulutukseen, pienhiukkasiin, meluhaittoihin ja päällysteen kulumiseen.
Tiestön ylläpitoon alemmat rajoitukset eivät Klangin mukaan vaikuta. Heikennyksiä ei siis hänen mukaansa olisi tiedossa.
– Päätieverkolla on jatkossakin samat kuntotavoitteet, joita tarkastellaan liikennemäärien ja alueellisen vaikutuksen läpi.
Kaupunki puolustaa nykyisiä rajoituksia
LOIMAA Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa nopeusrajoitusohjeen päivittämisestä sidosryhmiltä. Loimaan kaupunginhallitus käsitteli kesäkuussa nopeusrajoitusohjeen vaikutuksia valtateillä 2 ja 9 sekä kantatiellä 41.
Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan alempia nopeusrajoituksia ei tule kohdistaa valtatielle 9 tai kantatielle 41 ainakaan pilottivaiheessa. Kaupunginhallitus hyväksyy Väyläviraston eri nopeusrajoituksille esittämät tekniset kriteerit, mutta katsoo, että liikenneturvallisuutta on ”kyettävä parantamaan ensisijaisesti muilla keinoilla kuin laskemalla nopeusrajoituksia”.
Kaupunginhallitus viittaa muun muassa leveäkaistatien nelikaistaistamiseen, Auran ja Loimaan välille suunniteltuihin ohituskaistapareihin sekä riista-aitojen lisäämiseen.
Väylävirastolle toimittamassaan vastineessa kaupunginhallitus huomauttaa, ettei nopeusrajoitusohjeen päivityksessä ole esitetty muutosten vaikutuksia aluekehitykseen, kansantalouteen tai elinvoimaan. Se muistuttaa, että vt 9 on yksi vilkkaimmin liikennöidyistä poikittaisista pääväylistä ja tärkeä viennin väylä sisämaasta Eurooppaan, minkä vuoksi liikenteen on oltava sujuvaa.