– Tuolla olisi vähän varjostusta puista, Petri Jylhä näyttää Asunto-osakeyhtiö Hulminkartanossa asuvalle Reijo Kangassuolle tietokoneen kartalta.
Taloyhtiön kerrostalo pyörii ruudulla, kun Petri Jylhä mallintaa, miten aurinkopaneelit sen katolla voisivat sijoittua ja mitä niiden mitoittamisessa olisi hyvä huomioida.
– Se kiinnostaa, että miten aurinkosähkövoimala kannattaisi juuri meidän taloyhtiössä tehdä, Reijo Kangassuo sanoo tarkastellessaan karttoja.
Taloyhtiöiden aurinkosähköillan toisessa pöydässä tentataan sähköyhtiön edustajaa, kolmannessa energiatekniikan erityisasiantuntijaa ja neljännessä Varsinais-Suomen kuntien yhteisen kestävän kehityksen organisaation Valonian asiantuntijaa.
Alla on tunti tiukkaa asiaa paneeleista.
Kysymyksiä riittää ja Valonian Liisa Harjula ehtii jo arvella, että mahtaakohan kukaan keskusteluillan jälkeen uskaltaa lähteä aurinkosähköä hankkimaan.
– Ei kai me peloteltu, hän virnistää.
Päinvastoin. Loimaalaisosallistujat kiittelevät suoruudesta – vaikka aurinkosähkö olisi ilmastoystävällistä energiaa, sitäkään ei haluta ostaa sentään säkissä. Investoinnille halutaan tietää hinta ja se, missä ajassa se maksaa itsensä takaisin.
Energiakustannuksissa säästäminen ja vähän vihreyskin kiinnosti Taloyhtiöiden energiamurros -hankkeen tilaisuuteen osallistuneita, vaikka he tiesivätkin, että ilman ei saa mitään ja ettei aurinkosähkökään kultakaivos ole.
– Ei sillä rikastumaan pääse, Erkki Kettusen , Tauno Huotilaisen , Jorma Ketosen ja Tommi Ala-Klemen porinapöydässä pohdittiin.
– Taloyhtiöissä voi olla vaikea esittää aurinkosähköjärjestelmän hankintaa, kun on eläkeläisiä ja pienistä eläkkeistä ei paljon jää ylimääräistä.
Varsinkin silloin, jos on muitakin remontteja odotettavissa.
– Katsotaan, että on salaojat ja muut sellaiset. Ajatellaan, että ne ovat tärkeämpiä.
Asuminen vastaa noin neljäsosaa Suomen sähkönkulutuksesta. Merkittävä osa tästä kulutuksesta syntyy taloyhtiöissä, joissa asuu puolet suomalaisista.
Taloyhtiöiden energiamurros -hankkeessa pyritään tukemaan siirtymää puhtaampaan energiaan, jotta asumisen aiheuttamia ilmastopäästöjä voitaisiin nipistää.
– Ennen kaikkea haluamme hankkeessa saada tietoa siitä, mitkä asiat ovat niitä käytännön haasteita, kysymyksiä ja pullonkauloja siirtymässä, erityisasiantuntija Aleksi Heinonen Turun ammattikorkeakoulusta sanoo.
Kun tähän saakka aurinkopaneeleja on hankittu pääasiassa pientaloihin, lakimuutos mahdollistaa, että taloyhtiön omassa voimalassa tuotettu sähkö voidaan vähentään suoraan asuntojen kulutuksesta. Asukkaat hyötyvät, kun sähköä tarvitsee ostaa vähemmän ja verkkomaksut ja sähköverokin pienenee.
Tätä varten taloyhtiöissä pitää perustaa energiayhteisöjä. Liisa Harjula muistuttaa, että yhtiökokous päättää aurinkovoimalan perustamisesta taloyhtiössä ja tuotetun energian jakoperusteista.
– Hyvityslaskennan toisessa mallissa taloyhtiö myy käyttämättä jääneen sähkön tuotannon verkkoon ja toisessa mallissa se myydään sähköverkkoon huoneistokohtaisesti, hän selittää ja nauraa, että uskokaa pois, tämä on ihan yksinkertaista.
Pöydissä isoin pohdinta käytiinkin siitä, mitä aurinkosähkö tarkoittaisi juuri meidän yhtiössä? Olisiko se ollenkaan järkevää ja millä ehdoin?
– On hyvä aloittaa siitä, että katsoo kattoa, Aleksi Heinonen suosittaa voimalaprojektia miettiville.
Remontin tarpeessa olevalle katolle paneeleja ei kannata asentaa.
Mitoituksen kanssa on syytä myös olla tarkkana. Järjestelmä tulee hankkia oman taloyhtiön kulutuksen kautta eikä ”kunhan on isompi kuin naapurissa”-periaatteella.
– Säästö syntyy siitä, että aurinkosähköllä voi korvata kallista sähköä.
Kun sähköä syntyy silloin kun aurinko paistaa, niin sille tulisi olla kuluttajia nimenomaan päivällä – onko taloyhtiössä ketään päivisin kotona sähköä kuluttamassa?
Voimaloiden hinnat ovat Aleksi Heinosen mukaan pudonneet, kun paneeleja on kehitetty Kiinassa voimakkaasti. Kustannuksissa tulee järjestelmän hankinnan lisäksi ottaa huomioon myös suunnittelu- ja lupakustannukset.
– Mikään teknologia ei ole ylivoimainen. Kymmenien prosenttien edut eivät ole mahdollisia, hän suhteuttaa ja painottaa paneeleissa laatua.
Myös asennuksen ja dokumentaation tulee olla laadukasta, eikä merkintöjäkään saa unohtaa – muuten on vaikea hetken päästä muistaa, mitä siellä katolla olikaan sähköä tuottamassa.
– Järjestelmän toimittajalta on syytä vaatia muun muassa oikeanlaista paneelien käsittelyä. Niiden päällä ei esimerkiksi saa kävellä.
FAKTA
Vinkkejä aurinkovoimalan hankkijalle
Varmista ensin että katto- ja katemateriaali ovat kunnossa.
Selvitä sopiva voimalan koko suunnittelijan avulla. Kokoon vaikuttaa taloyhtiön yhteenlaskettu sähkönkulutus sekä käytettävissä olevat kattopinnat tai maa-alat.
Pyydä kirjallinen tarjous useammalta toimittajalta kattopinta-alan tai tehon mukaan. Vaadi tarjouksen liitteeksi vuosituottoennuste.
Vertaile toimittajien tarjoamia tuotteita ja niiden takuuehtoja sekä dokumentaatiota.
Paneeleissa kannattaa suosia eurooppalaisia valmistajia tai suuria kiinalaisia (tier one).
Valvo työn toteutus, etenkin esimerkiksi kattoläpivientien kiinnitys.
Taloyhtiöiden energiamurros -hanke julkaisee lähiaikoina aurinkosähkön hankinta- ja tarjouspyyntöohjeita sekä paneelien tuotannonarviointityökalun.
Lähde: Temu-hanke, Valonia ja Turun AMK