Aika korjata

0
TS/TIMO JAKONEN

Siivotessani vaatekaappia tajusin, että jokunen vaate ja kangaskassi odottavat sitä hetkeä, että tartun neulaan ja pujotan siihen langan. Pitäisi nimittäin parsia. Ja sitten yhdet kengät pitäisi viedä suutarille. Tuttuani suosittelin juuri viemään takkinsa vetoketjun korjautettavaksi ompelijalle.

En tiedä, onko parsiminen varsinaisesti lempipuuhani, sillä pari takin taskun revennyttä vuorikangasta sekä yhden olkalaukun hihnan parsiminen on ollut mielessä jo pitkään. Mutta ei niitä ole tullut vielä parsittua, koska takkeja on voinut silti käyttää. Jostain syystä unohdan ne, tai sitten keksin jotain muuta tekemistä.

Nyt olen miettinyt, että joku kerta otan sen neulan käteeni ja alan parsia. Ehkä laitan jotain hyvää musiikkia soimaan ja haudutan hyvää teetä. Tai sitten kuuntelen jotain mielenkiintoista podcastia, mitä teen usein siivotessani – ja siivoaminen sujuu mukavissa merkeissä.

Aikaisemmin moni parsi sukkansakin, ja se oli ihan normaalia. Nyt reikäiset sukat päätyvät varmasti aika monelta roskakoriin. Osa sukkien valmistukseen käytetystä tekstiilistä on tosin myös hieman huonolaatuista pidempään käyttöön.

Kestävän kehityksen arvojen pohjalta parsiminen on taas noussut pintaan. Esimerkiksi vuoden 2021 käsityötrendejä olivat parsiminen ja paikkaaminen. Vaatteita voi paikata myös erilaisilla paikoilla tai tuunata vanhat vaatteet aivan uuteen uskoon.

Myös korjauspalvelujen käyttö on alkanut taas nousta pintaan, koska moni haluaa entistä enemmän käyttää saman jutun uudelleen. Kaikkea rikkoutunutta ei tarvitse siis välttämättä heittää roskiin. Joissakin pikamuodin vaatteissa kangas toki saattaa mennä nopeasti niin nuhjuiseksi, että välttämättä sitä ei halua enää laittaa päälle, mutta onneksi sekin on nykyään muotia.

Viime huhtikuussa Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka tarkoitus on helpottaa rikkoutuneiden tuotteiden korjaamista. Eli tulevaisuudessa olisi helpompi ja edullisempi korjauttaa kuin ostaa uutta. Ihmisiä kannustetaan kestävämpään kulutukseen ja jätevuori pienenee. EU:n mukaan korjattavissa olevien tavaroiden poisheittäminen tuottaa vuosittain noin 35 miljoonaa tonnia jätettä.

Eli näinhän sen tosiaan tulisi mennä. Elektroniikkalaitteiden korjaaminen onkin sitten ainakin vielä tällä hetkellä kalliimpaa. Tuntuu hassulta, että uuden, halvan puhelimen voisi saada helposti samaan hintaan kuin sen korjaus maksaa. Elektroniikkalaitteita kertyy jätteinä kuitenkin suuri määrä. Itse olen ostanut tietokoneeni käytettyinä parilla sadalla, ja ne toimivat paremmin kuin uudet edulliset.

Kaikki eivät halua parsia itse, ja osaa tavaroista on mahdoton korjata itse. Korjauspalvelut on listattu esimerkiksi Korjaa.se-sivustolle, josta voi löytää oman alueensa monenlaiset palvelut. Näin ihmiset voivat korjauttaa huonekalujaan, kenkiään ja vaatteitaan sen sijaan, että heittäisivät ne roskiin.

Korjauspalvelut tarjoavat lisäksi jollekin työn, saadaan lisää verorahoja ja luonto kiittää. Ihan hyvä diili kaikille.

Marianne Rovio

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän