Loimaan Lehti on seurannut peurakantaa vuotuisella kierroksella jo vuodesta 2010 lähtien. Sama 55 kilometrin kierros ajetaan aina kellojen siirtämisen päivänä, siis lokakuun viimeisenä sunnuntaina ja se aloitetaan aina iltapäivällä klo 16.
Noin tunnin kierroksella lasketaan autosta käsin kahden ihmisen silmin havaittavat peurat. Käytössä ei ole kiikareita eikä ylimääräisiä valoja. Peurat eivät välttämättä ole tien vieressä, vaan voivat näkyä kauempanakin tiestä.
Tänä vuonna näimme 30 peuraa.
Keskiarvo eläinmäärässä on ollut reitillä 73. Enimmillään peuroja on näkynyt 160 (2018).
Kierrosta ryhdyttiin ajamaan siksi, että peurojen kasvavasta määrästä tietenkin kylillä tiedettiin, mutta muualla oikein ei.
Varsinkin seudun ulkopuolella 55 kilometrin reitin eläintiheydestä sai kyllä ihmetteleviä kysymyksiä. Lisää tuli, kun päälle vielä kertoi, että koko Loimaan alueella, Oripäässä ja Ypäjällä kaadettiin metsästyskauden aikana tuhansia peuroja.
Pari tuhatta yksistään Loimaalla.
Fiksuimmat kyselijät ymmärsivät alkaa laskea jo sitä, miten paljon se vaatii aikaa metsästäjiltä. Itse metsästyksen lisäksihän aikaa vie esimerkiksi lihan käsittely. Nylkemiset, paloittelut ja pakkaukset. Ja toisin kuin yleensä luullaan, tämä ei ole metsästäjälle ilmaista, joten lihan kilohinnasta ei kenenkään välttämättä kannata olla kovin kateellinen.
Kaatoluvat ja seurajäsenyyskin maksavat, samoin paloittelut ja muut.
Peurakierros on pysynyt lehden syksyn ohjelmassa siksi, että kun tehometsästysvuodet alkoivat, halusimme katsoa, miten se vaikuttaisi eläinmäärään.
Olihan kierroksia ajettuna jo monta vuotta ja jos kierros ei nyt ihan tieteellinen tutkimus olekaan, niin melko hyvin kierrosten loppusaldot näyttävät kuvaavan kannan kasvua ja laskua.
Ennätysalhainen peuramäärä kierroksella voi viestiä koko peurakannan tilanteesta tai sitten olosuhteista.
Tänä vuonna näytti esimerkiksi siltä, että reitin varren pelloilla oli kynnetty aiempia vuosia enemmän. Kyntöpellolla peurat eivät tietenkään viihdy, ja eniten niitä näkyikin sänkipelloilla ja toki orasmaillakin.
Myös hakkuut vaikuttavat peurojen liikkeisiin ja reitteihin. Metsätöitä oli monessa kohdin reittiä tehtynä.
Voi olla niinkin, että peurat siirtyvät nykyään ruokailemaan vasta kunnon hämärässä. Myös petotilanne luonnollisesti vaikuttaa määrään.
Pitkin kesää ja syksyä on kuulunut pienoista ihmettelyä siitä, miten vähän vasoja näkyy.
Vuosien aikana olemme ajaneet 825 kilometriä samalla reitillä ja nähneet siis 1062 peuraa. Kolme kertaa on meinannut tulla kolari.
Alkuvuosina peuroja näkyi laumoissa. Esimerkiksi Kanteenmaassa saattoi tien toisella puolella olla yli kymmenen peuraa vasoineen ja kun päätä käänsi tien toisella puolella laidunsi samanmoinen tokka.
Viime vuosina yli kymmenen eläimen joukkoja ei ole juuri näkynyt.
Jos tuoreimman kierroksen peuramäärän ripottelee tasaisesti 55 kilometrin reitille, peuran kohtaisi noin 1,8 kilometrin välein. Suurimman peuramäärän vuonna 2018 peura olisi näkynyt noin kolmensadan metrin välein.
Isolla muutoksella on aina vaikutuksensa. Ne nähdään tulevina vuosina.
FAKTA
Peurahavainnot samalla reitillä eri vuosina
- 2010: 58
- 2012: 75
- 2013: 67
- 2014: 70
- 2015: 74
- 2016: 106
- 2017: 81
- 2018: 160
- 2019: 76
- 2020: 106
- 2021: 56
- 2022: 51
- 2023: 52
- 2024: 30