Kultaisen iän kerhoon tullaan tapaamaan tuttuja

0
99-vuotias Anneli Mikkola lausui runon kokoontumisen aluksi.

LOIMAAN kaupungin osallistuvan budjetoinnin kuluvan vuoden määrärahat käytetään iäkkäiden päivätoimintaan tämän syksyn ja ensi kevään aikana.

Loimikodissa kokoontuu kultaisen iän kerho, joka on jaettu kahteen ryhmään osallistujien asuinpaikan perusteella.

Tällä viikolla oli vuorossa muun muassa alastarolaisista ja virttaalaisista muodostuva ryhmä, jonka ikähaarukka on 75–99 vuotta.

Ryhmän vanhin, 99-vuotias Anneli Mikkola oli saapunut paikalle Tammiaisista.

– Olen paljon yksin. Täällä on seuraa ja tapaa tuttuja.

Alastaron keskustassa asuva Helena Ensola ja Kärkkäänjoelta Tammiaisista saapunut Maire Niittymäki olivat samoilla linjoilla: kerhoon tullaan ennen kaikkea näkemään tuttuja.

– Olen seurallinen ihminen, Niittymäki sanoi.

Ensolalla on ryhmässä myös vanhoja rippikoulukavereita. Heidän kanssaan muistellaan nuoruutta.

Kultaisen iän kerho on suunnattu kotona asuville iäkkäille. Suurin osa osallistujista on 87–92-vuotiaita.

Loimikodin toiminnanjohtaja Anja Aaltonen yllättyi siitä, kuinka valtavaa kiinnostusta kerho herätti, kun sen järjestämisestä julkaistiin pari lehti-ilmoitusta.

– Ensimmäisen ilmoituksen jälkeen en kyennyt juuri muuta tekemään kuin vastailemaan puhelimeen.

Kiinnostus osoittaa Aaltosen mukaan sen, kuinka tällaista toimintaa on kaivattu: monet iäkkäät tuntevat olonsa yksinäiseksi ja kaipaavat ikäistään seuraa.

– Monella myös kynnys osallistumiseen on korkealla.

Kyyditysongelma on pyritty ratkaisemaan kultaisen iän kerhon kohdalla siten, että Loimaan kaupunki kustantaa osallistuvan budjetoinnin määrärahoilla kuljetukset kerhoon ja takaisin kotiin.

– Kotiportailta tullaan hakemaan, Aaltonen kertoo.

Kerhon osallistujamäärä jouduttiin rajaamaan 50 henkilöön. Osallistujat on jaettu suurin piirtein tasan kahteen ryhmään. Mahdollisia tulijoita olisi ollut kymmenkunta enemmänkin.

– Kaikkia ilmoittautuneita ei voitu ottaa, koska ryhmäkoko olisi toiminnan sujuvuuden kannalta kasvanut liian isoksi, Aaltonen perustelee.

4,5–5 tunnin mittaiset kokoontumiset sisältävät ohjelmaa, joka tukee iäkkäiden pärjäämistä kotona. Vapaamuotoisen jutustelun lisäksi kokoontumisiin voi sisältyä muun muassa yhteislaulua, seurakunnan hartaustilaisuuksia, keskustelu- ja visailutuokioita tai vaikka tasapainoharjoittelua Loimikodin kuntosalilla.

Aaltosen mukaan ohjelmaa pyritään järjestämään myös osallistujien toiveiden pohjalta.

Loimaan kaupungin talousjohtaja Katja Mäkelä on tyytyväinen siihen, miten kerho on lähtenyt liikkeelle.

– Loimikodilla oli valmiit suunnitelmat ja ajatus toiminnasta. He tiesivät, että tällaiselle on tarvetta.

Kerhon on tarkoitus jatkua ensi kevääseen, vappuun saakka.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän