LOIMAA Sivistyslautakunnan ensi vuoden talousarviossa linjataan, että sivistyspalvelut tulevat säilymään tämän vuoden tasolla. Sivistyspalvelut käsittää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä vapaa-aikapalvelut, johon kuuluvat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuoripalvelut. Lisäksi Loimaalla toimii työväenopisto ja Musiikkiopisto.
Sivistystoimen ensi vuoden suunnitelmiin kuuluu muun muassa omatoimikirjastoverkon laajentaminen Hirvikoskelle ja Mellilään. Alastaron omatoimikirjasto taas pyritään ottamaan käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä (LL 21.9.). Sivistysjohtaja Manne Pärkö sanoo, että ennen uusien omatoimikirjastojen perustamista on kuitenkin perusteltua selvittää rakennusten kunto.
– Se on syytä tehdä, jotta tiedetään ennen uusien laitteiden asentamista, onko kiinteistössä tarvetta korjaustoimenpiteille.
Pääkirjaston tilat alkavat olla myös peruskorjauksen tarpeessa. Pääkirjasto on toiminut nykyisessä rakennuksessa vuodesta 1998.
Myös nuorisotilojen esteellisyys ja etenkin Alastaron nuorisotilan työturvallisuusseikat nousevat esiin talousarviossa. Kalikan virkistysalueesta todetaan, ettei se vastaa leiritoiminnan tarpeita. Heimolinnan talotekniikan peruskorjausta on suunniteltu tämän vuoden aikana ja toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa ensi vuonna. Rakennuksen käyttöastetta halutaan nostaa.
Lapsimäärä vähenee tasaiseen tahtiin Loimaalla. Varhaiskasvatuksen piirissä on lapsia ensi vuoden talousarvion mukaan 540, kun viime ja edellisvuonna heitä oli noin 50 enemmän. Perusopetuksessa oppilaita on vuonna 2025 arvion mukaan noin 1380, kun viime vuonna heitä oli parikymmentä enemmän. Vuonna 2023 oppilasmäärä oli tulevan vuoden lukemissa.
Oppilasmäärän pieneneminen ei kuitenkaan johda Pärkön mukaan henkilökunnan irtisanomisiin.
– Pystymme sopeuttamaan henkilöstön määrän esimerkiksi määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden sekä eläköitymisten kautta, hän toteaa.
Sivistyslautakunnan toimintakulujen arvioidaan olevan ensi vuonna noin 27,8 miljoonaa euroa, joka on vuoden 2023 tilinpäätökseen verrattuna 1,5 euroa enemmän. Toimintakulujen kasvua selittää Pärkön mukaan pääosin henkilöstökulujen kasvu, mikä johtuu muun muassa palkankorotusten vaikutuksesta ja erilaisista sijaisuuskuluista. Myös palvelujen ostoissa sekä aine- ja tarvikemenoissa on kasvua yleisen hintatason nousun vuoksi.
Toimintatuotot taas ovat vuoden 2023 tilinpäätökseen nähden noin 670 000 euroa pienemmät, mutta kuitenkin viime vuoden talousarvioon nähden lähes samoissa lukemissa. Tulopuolen vähennystä selittävät lähinnä hankerahoituksen vähäisempi määrä ja varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksujen väheneminen.
Suurin menoerä sivistystoimen puolella on Manne Pärkön mukaan henkilöstökulut. Palveluja ostettaessa rahaa kuluu merkittävästi esimerkiksi varhaiskasvatuksen palvelujen hankkimiseen yksityisiltä palveluntuottajilta. Sen vuotuinen määrä on noin 2,3 miljoonaa euroa. Myös kuljetuspalvelut ovat vuosittain suuri menoerä. Jo pelkästään opetuspuolella ne kustantavat noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.