– Lasten tukemisessa on aina toivo mukana, Fysioterapia Hupskeikan yrittäjä Eija Soini kertoo työstään vauvojen, lasten ja heidän perheidensä kanssa.
Tilanteet voivat olla haasteellisia ja välillä tuntuvat lohduttomiltakin, mutta aina niissä on mukana perheen ilo lapsesta ja pienistäkin edistysaskeleista – siitä, kun löydetään joku asia tai tapa auttaa lasta.
Kaikki tämä liikuttaa.
Aina vaan.
Loimaan Seudun Yrittäjänaiset valitsi Eija Soinin vuoden Yrittäjänaiseksi.
Hänen yrityksensä alku 22 vuotta sitten oli vähän ”hupskeikka” – yllättävä. Eija Soini työskenteli Loimaan terveyskeskuksessa fysioterapeuttina ja piti työstään siellä, mutta halusi sittenkin keskittyä nimenomaan lasten kanssa työskentelyyn ja nimenomaan pitkäkestoiseen yhteistyöhön perheiden kanssa.
– Tuntui, että aiemmin en koskaan nähnyt sitä perheiden tarinaa.
Hän sanoo ajattelevansa, että tekee työnsä sinnikkäästi ja ruohonjuuritasolla.
– Olen sydämeltäni fysioterapeutti ja terapeutti, hän luonnehtii ja vetoaa nuoriin, että nämä todella miettisivät, mitä alkavat työkseen tehdä.
– Mikä tuo teille todella iloa, hän heittää kysymykseksi kaikille ja sanoo, että työstä tulee raskasta ilman sitä – niin raskasta, että sitä ei mikään rahakaan kevennä.
Joskus hänkin on ollut väsynyt kaikkeen ”paperityöhön”, mutta ei koskaan varsinaiseen työhönsä – lasten ja perheiden auttamiseen, tukemiseen, kannatteluun.
Vaikka yksinyrittäjä onkin, hän ei tee työtään yksin – keskiössä on aina lapsi ja perhe.
– Mikään edistys ei tapahdu hetkessä, enkä ole päällepäsmäri, joka tulee ja määrää. Annan perheille eväitä, joita sitten pureskellaan kotona.
Lapsen ja perheiden auttamisessa on aina mukana myös yhteiskunnan tukiverkko varhaiskasvatuksesta, perhetyöstä, terveydenhuollosta ja koulusta lähtien. Kaikki tähtäävät toiminnassaan yhteistyöhön lasten ja perheiden auttamiseksi.
Yhteispeli voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että terapeutti katsoo perheen ja varhaiskasvatuksen kanssa kouluun sellaisia leikkejä, joita kaikki voivat leikkiä, mutta joissa tulee samalla juuri tuettavan perheen lapsen tarvitsemaa harjoitusta.
– Maksan ilolla veroni, koska tiedän mitä niillä saadaan aikaan.
Viime aikoina mieleen on tosin tullut 1990-luvun alun lama ja ”kurjuuden aika”, jolloin apua eivät tarvitsevat saaneet, kun siihen ei ollut rahaa.
– Auttaminen on helpompaa, kun ei vielä tarvitse korjata vahinkoja.
Lapsilla on esimerkiksi tiettyjä herkkyyskausia, jolloin heitä saataisiin autettua vähemmillä tukimäärillä kuin joskus myöhemmin kun ongelmat ovat ehkä kasvaneet ja vaikeutuneet.
– Näin on myös silloin, kun on tiedossa, että lapsella on pysyvä tai etenevä vamma tai sairaus.
– Puolison varaukseton tuki on ollut iso ilonaihe, eikä vähiten terapialelujen pesussa ja välineiden huollossa ja vaikka pulkkamäen rakentamisessa, jos sitä on harjoituksiin tarvittu. Hän ymmärtää myös pitkät työpäivät ja kiikuttaa evästä ja teekuppia työkoneen ääreen, Eija Soini kiittää puolisoaan.
Isot kiitokset menevät myös yrittäjänaisille.
– Nyt jo edesmenneillekin rouville, jotka keksivät tällaisen toiminnan aloittaa, hän toteaa ja sanoo, että voi todellakin suositella yrittäjänaisten toimintaan mukaan tulemista.
Järjestössä saa vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät esimerkiksi yrittäjän työpäivien pituuden ja lomien vähyyden. Toiminnassa on tarjolla virkistystä ja kaikenlaista hiljaista tietoa yrittäjän elämästä ihmisiltä, jotka ovat kokeneet samoja asioita.
– Arvostan sitä palkatonta työtä, jota yrittäjänaisissa jaksetaan tehdä.
Valtavan kiitoksen ansaitsevat hänen mukaansa etenkin perheet, joiden kanssa hän on saanut tehdä työtään.
– Perheet ovat päästäneet minut hoitamaan lastaan, sitä heille kaikkein arvokkainta asiaa maailmassa.
Eija Soini sanoo olevansa kiitollinen, että on yrittäjänä saanut nähdä niin monen lapsen ja perheen tarinan ja vieläpä omaa hoitojaksoaan pidemmältä ajalta.
Perheiltä on tullut tervehdyksiä ja vaikkapa joulukortteja, joissa kerrotaan, mitä lapselle nyt kuuluu, mutta onpa terapeutti kutsuttu vuosien päästä myös niin rippijuhliin kuin ylioppilasjuhliinkin – ja jopa kyytiin, kun on harjoiteltu ajokorttia varten autolla ajoa.
Taas pitää hakea nenäliinaa.