LOIMAAN SEUTU Gasgrid Finland oy:n kansallisessa vedyn siirtoverkkohankkeessa on vedetty useampia reittivaihtoehtoja. Gasgridin vetylaaksokehityksen yksikönpäällikkö Heli Virkki sanoo, että työsuunnitelman mukaan siirtoverkkoa rakennetaan Suomeen noin tuhat kilometriä, mikä yhdistää Pohjois- ja Etelä-Suomen alueet.
– Verkko tulee kulkemaan Torniosta alas länsirannikkoa, jossa sijaitsevat Suomen suurimmat maatuulivoimalat.
Yksi vaihtoehto sisältää myös Loimaan seudun. Halkaisijaltaan noin metrin levyinen putki kulkisi Loimaan, Ypäjän, Marttilan, Kosken, Someron, Jokioisten, Forssan, Tammelan ja Lopen maiden halki. Maakunnilta ja kunnilta on pyydetty maankäyttöön liittyvät kommentit reitin linjauksesta elokuun loppuun mennessä. Virkki kuitenkin sanoo, että putkea ei aiota sijoittaa asemakaava-alueille.
– Pyrimme minimoimaan kaavoitustarpeita.
Syksyllä on tarkoitus käydä alueellisesti keskusteluja myös paikallisten yrittäjien kanssa ja järjestää tiedotustilaisuuksia. Virkki toteaa, että siirtoverkko kiinnostaa myös ulkomaisia yrityksiä, ja neuvotteluja käydessä viiden ensimmäisen kysymyksen joukossa on, kuinka lähellä siirtoverkko kulkee.
Suunnitelman tarkempi versio saadaan valmiiksi vuoden 2025 alussa, ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (yva) on tarkoitus saada päätökseen ennen juhannusta.
– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, siirtoverkon rakentaminen voisi alkaa 2027–2028. Tavoitteena on saada verkko toimintaan 2030-luvun alkupuolella.
Valtakunnallisen verkon budjetti on Virkin mukaan miljardiluokkaa.
– Koska verkon suunnittelu ja kattavuus ovat vielä kesken, tarkkoja summia on vaikea arvioida.
Rahoitusta tullaan hakemaan EU:n komissiolta.
Kansallisen vetyverkon rungon muodostavat kaksi laajaa infrastruktuurihanketta. Nordic Hydrogen Route on Ruotsin ja Suomen vetyinfrastruktuurin yhdistävä hanke. Nordic-Baltic Hydrogen Corridorin tavoitteena on vetyinfrastruktuurin kehittäminen Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Baltic Sea Hydrogen Collector -kehityshankkeessa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Suomen, Ruotsin ja Keski-Euroopan yhdistävä laajamittainen offshore-vetyputki-infrastruktuuri.
Toteutuessaan siirtoverkko tarkoittaisi parhaimmillaan työtä jopa kymmenille tuhansille ihmisille. Myös alueelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä ja siirtoverkkoa laajempia, kun sen ympäristöön muodostuu paikallisia vetytalousalueita. Runkoverkkoon liittyvien alueellisten vetyputkiverkkojen suunnittelu aloitetaan mahdollisesti jo ensi vuonna.
Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen uskoo seudun vetovoiman kasvavan merkittävästi, jos runkoverkko vedetään alueelle. Vetytaloudelle taas houkuttelevuutta lisää alueelle suunnitellut laajat aurinkovoimapuistot.
– Vetyverkosta hyötyisivät erityisesti paljon energiaa käyttävät teollisuusyritykset, ja siirtoverkko olisikin iso houkutin tulla tänne. Loimaallakin on jo muutama yritys, joka käyttää paljon energiaa.
Myös Ypäjän kunnan tekninen johtaja Jouko Käkönen uskoo vetyverkon olevan tulevaisuutta ja monipuolistavan Suomen energiahuoltoa.
– Emme lähde tietenkään torppaamaan tätä, jos kunnan kannalta sopiva linjavaihtoehto löytyy. Kun suunnitelmat täsmentyvät, haluamme kuitenkin käydä vielä tarkentavat neuvottelut.
Fakta
Kansallinen vedyn siirtoverkko
Vedyn siirtoverkko yhdistää vedyntuottajat ja -kuluttajat Suomen sisällä ja Euroopan laajuisesti.
Siirtoverkon avulla vetyä ja muita kaasuja voidaan siirtää kustannustehokkaasti suuressa mittakaavassa.
Siirtoverkko mahdollistaa vedyn lyhytaikaisen varastoinnin, joka tuo joustovaraa tuottajalle ja käyttäjälle.
Siirtoverkon ympäristöön muodostuu siirtoverkkoihin yhdistyvä alueverkkoputkisto ja vetytalousalue.
Vetytalous tuo mukanaan uusia investointeja ja työpaikkoja sekä parantaa energiaitsenäisyyttä ja huoltovarmuutta.
Lähde: Gasgrid Finland oy