LOIMAA Maarit Tiittanen valittiin syyskuun alussa Loimaan kaupungin maahanmuuttokoordinaattoriksi.
Työ ei ollut hänelle suinkaan uusi, sillä hän on toiminut jo pari vuotta vastaavissa lakisääteisissä ohjaus- ja neuvontatehtävissä Loimaalla ja laajemmin seutukunnalla.
Maahanmuuttokoordinaattorina Tiittasen tehtävä on saattaa seudulle saapuvia maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan. Puhutaan kotouttamisesta, jonka tärkeitä elementtejä ovat suomen kielen oppiminen, ammatti ja työllistyminen.
Maahanmuuttajat voivat saapua Suomeen esimerkiksi kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.
Tiittanen luonnehtii maahanmuuttokoordinaattorin työtä monialaosaajaksi: ja jos ei aina itse pysty auttamaan, pitää osata ohjata oikeaan paikkaan.
Maahan saapuvia on autettava esimerkiksi byrokratiassa, kuten oleskeluluvissa, Kela-asioinnissa, henkilökortin hankkimisessa ja pankkitilin avaamisessa. Maahanmuuttokoordinaattorille olennaista on hahmottaa saapuvan palveluntarve ja ohjata eteenpäin. Tiittasen mukaan ohjauksessakin on tärkeää maahanmuuttajan osallistaminen ja opettaminen.
– Laitan esimerkiksi itse täyttämään papereita, ohjaan heitä omatoimisiksi.
Kaikki ei aina onnistu kädenkäänteessä ja omatoimisesti ventovieraaseen maahan saapuneilta.
– Maahanmuuttovirasto on maailman vaikein laitos joko ennen tai jälkeen Kelan, hän naurahtaa.
Maahanmuuttaja saa Tiittaseen yhteyden ajanvarauksella: sen perusteella voi joko saapua paikalle tai ohjaus hoidetaan etänä. Koordinaattori voi itsekin lähteä paikan päälle esimerkiksi Loimaan Evankeliseen Kansanopistoon, jossa on maahanmuuttajia. Kotikäynnitkin ovat mahdollisia yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
– Ylipäätään liikun aika paljon.
Kotouttamisen alkuvaiheessa Tiittanen lähtee tarvittaessa mukaan asiointireissuille, kuten avaamaan pankkitiliä.
– Lähden mukaan vaikka lääkärille, jos tarvitsee.
Työ vaatii monesti samojen asioiden toistamista ja pitkäjänteisyyttä.
– Se vaatii myös tietoa, sillä toisinaan asiat ovat aika monimutkaisia.
Tiittanen pyrkii kuitenkin irrottamaan niin sanotun napanuoran mahdollisimman nopeasti.
– 2–3 kuukauden jälkeen maahanmuuttajan saapumisesta tavoitteeni on saada hänet toimimaan itsenäisemmin. Tarvittaessa ohjaan etäältä.
Koordinaattori ei tee työtään yksin, vaan tärkeitä ovat yhteiskunnan verkostot, joihin hänellä on yhteydet.
Hän puhuu mielellään hämähäkinseitistä, jonka säikeiden päästä löytyvät esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat – kaikki, mitä kotoutumiseen tarvitaan.
– Tätä työtä tehdään yhdessä, ja olen saanut luotua Loimaan seudulle hyvät verkostot.
Tiittasen kokemuksen mukaan Loimaalle saapuneet maahanmuuttajat myös jäävät melko hyvin seudulle.
– Ei täältä ole mitään hirveää muuttoliikettä. Täällä on aika hyvin kaikki tarvittavat palvelut.
Viime vuoden tilastotietojen perusteella vieraskielisten osuus oli Loimaalla 5,6 prosenttia. Isoin vieraskielisten ryhmä ovat ukrainalaiset. Tilapäisellä oleskeluluvalla olevia ukrainalaisia on Loimaalla reilut 150 henkilöä.
Muita kansallisuuksia ovat muun muassa Venäjä, Afganistan, Irak, Turkki, Kongo, Somalia, Puola, Latvia, Meksiko, Gambia, Brasilia, Syyria, Viro ja Thaimaa.
Tiittasella on yli 17 vuoden kokemus maahanmuuttoon liittyvästä työstä. Ensimmäinen työkosketus oli hätämajoitustehtävissä SPR:n Satakunnan piirissä. Hän tykästyi heti työhön.
– Ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Vuonna 2011 Tiittanen aloitti Punkalaitumella kiintiöpakolaisten kotouttamistehtävissä. Siellä hän työskenteli kahdeksan vuotta eri tehtävissä ja hankkeissa. Punkalaitumella Tiittanen kehitti myös kotouttamismallia, joka herätti kiinnostusta valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin etenkin vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä.
– Työni palkittiin neljään kertaan, ja mediakin kiinnostui silloin, hän muistelee ja sanoo noina vuosina osallistuneensa muun muassa Ajankohtaisen Kakkosen pakolaisiltaan ja yhteen Duudsonien televisiojaksoon.
Punkalaitumen vuosien jälkeen Tiittanen työskenteli muutaman vuoden maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvissä hanketehtävissä, ja kun Loimaalla avautui paikka, hän päätti hakea.
Hyvien kokemusten lisäksi Tiittasella on työuransa varrelta myös niitä huonompia. Hän sanoo, että suurin osa huonoista kokemuksista liittyy hänen kantaväestöltä saamaansa palautteeseen.
– Puolestaan maahanmuuttajiin liittyvät ikävät kokemukset voi laskea yhden käden sormilla.
Tiittanen ei tunnista itseään kukkahattutädiksi eikä allekirjoita niitä puheita, joiden mukaan maahanmuuttajia hyysätään.
– Päinvastoin ohjaan maahanmuuttajia tekemään itse. En tee heidän puolestaan.
Kuka?
Maarit Tiittanen
Loimaan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori.
Työskennellyt maahanmuuttajien kotouttamistyössä reilut 17 vuotta; niistä osa kuntasektorilla, osa muissa kotoutumista tukevilla tahoilla.
Maahanmuuttajien kotoutumiseen sekä työllistymiseen liittyviä kehittämishankkeita vuodesta 2011, muun muassa maaseudun Leader-kehittämishankkeita ja Stean (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoittamia hankkeita.
Työhön ovat kuuluneet monilla eri taustoilla (status) olevat maahanmuuttajat, kuten yksin tulleet alaikäiset, turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset.
Harrastaa avantouintia, käsitöitä, pyöräilyä, metsälenkkejä ja pitkän matkan kävelyjä.