Loimaa/Sarka-museo
– Toimet Heimolinnan akustiikan parantamiseksi tulee aloittaa välittömästi, Meidän Loimaan aloitteen Loimaan kaupunginvaltuustolle esitellyt Pasi Markula sanoi.
Hän muistutti, että paikan akustiikka on ollut puheena jo edellisillä valtuustokausilla ja rakennukseen on teetetty selvityskin asiasta jo 2016 – ja silti aikaan on saatu vasta myös akustiikan parantamisen sisältävä parin miljoonan euron suunnitelma rakennuksen konservoinnista.
– Tämäkin remontti siirtynee tulevassa taloussuunnitelmassa vuodelle 2029, ja valmistuminen todennäköisesti vuoteen 2030 tai 2031.
Ryhmän mukaan Heimolinnan vuokralaiset ja etenkin tapahtumajärjestäjät ovat jo kyllästyneet lupauksiin ja tilaisuuksien järjestämiset vähenevät tai järjestäjät tekevät omia akustiikkaratkaisuja.
Aloitteessa esitettiin kiskoille asennettavien akustiikkakankaisten verhojen hankkimista Heimolinnan sivuseinille ja esiintymislavalle.
– Kustannusta ei tulisi montaakaan tuhatta euroa.
Loimaan kaupunginvaltuusto käy valtuustoaloitteista lähetekeskustelun, jossa valtuutettujen on mahdollista tuoda esiin kantojaan ja evästää valmistelua.
Pekka Ahokas (kesk.) totesi, että Heimolinna on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja tarvitsee muutakin remonttia kuin akustiikan korjauksen.
Rakennus täyttää sata vuotta ensi vuonna.
Hänkään ei ollut tyytyväinen korjausta varten tehtyyn hankesuunnitelmaan.
– Hinta ihmetytti ja esittely ei vakuuttanut, hän summasi ja toivoi vaihtoehtoista suunnitelmaa nykyisen rinnalle.
Taloustyöryhmän puheenjohtajana hän pohti, että jos saataisiin hinnaltaan ja muutenkin osuvampi suunnitelma, voitaisiin katsoa, pystyttäisiinkö toteuttamista nopeuttamaan.
– Jäitä hattuun, rahoille löytyy muitakin tärkeitä kohteita, Markku Pulliainen (kesk.) sanoi, vaikka ei remontin tarvetta kokonaan kieltänyt.
– Ehkä rahasumma voisi olla vähän vähemmänkin.
Marke Tissari (sd.) muistutti, että Heimolinna on Loimaan ainoa kiinteistö, jossa pystytään järjestämään konsertteja ja muita vastaavia tilaisuuksia ja sillä on peräti 300 käyttöpäivää vuodessa.
– Tehdään remontti osissa, ja emme pitäisi pahana, jos lähivuosille saataisiin jo siihen määrärahoja.
Olavi Suominen (kok.) toivoi aivan alkuun sen määrittämistä, mikä on remontoinnissa tärkeysjärjestyksessä numero yksi ja mitkä sitä seuraavat asiat.
Hänen mukaansa Heimolinnassa pidettävien tilaisuuksien tarjoiluja järjestävät valittavat, ettei heille ole kunnon tiloja.
– Ja sähköverkko on yhtä vanha kuin rakennuskin. Ymmärrän, että akustiikka on tärkeää, mutta jotta tilaisuuksia voisi järjestää, nämä perusasiat olisi laitettava ensin kuntoon.
Hänen mielestään varsinkin tulisi pitää huoli, että katto ei vuoda.
– Aikoinaanhan piti tehdä uusi katto, mutta Museovirasto kielsi sen, koska katon piti olla sellainen kuin rakennus on.
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sanni Kiviniemi (kok.) totesi lautakunnan lähettäneen hankesuunnitelman eteenpäin hallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi.
– Jatkovalmistelussa tulee selvittää hankkeen vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuudet ja kustannusvaikutukset. Asiaa voidaan lähteä paloittamaan vasta sitten kun hankesuunnitelma on hyväksytty.
Varavaltuutettuna kokouksessa läsnä ollut Turkka Leminen (ml) vetosi äänentoiston korjaamisen puolesta omaan kokemukseensa nojaten.
– Aika monissa saleissa soittaneena voin rehellisesti sanoa, että Heimolinna on äänentoistoltaan luokattomimpia paikkoja.
Olavi Ala-Nissilä (kesk.) harmitteli, että Loimaalla on paljon sellaista, että ensin odotetaan suunnitelmaa ja kun se saadaan, aletaan sitä ideoida uudelleen.
– Siihen kuluu aikaa, hän totesi ja uskoi pienempään remonttiin löytyvän ratkaisun nopeastikin, jotta ”päästään Heimolinnaan bileisiin”.
– Se nyt lähinnä ihmetyttää, miten tämä poliittinen ohjaus on tässä näin pieleen mennyt, Timo Lahtinen (ps.+sit.) latasi suorastaan tuskastuneena ja totesi, että kymmenen vuotta on puhuttu, että akustiikka pitää parantaa.
– Ja sitten tieto ei ole mennyt ohjauksena viranhaltijoille, vaan nyt tehdään täysremontti. Remontti on ihan jees, ja tulee eteen jossain kohtaa, mutta nyt on saatu ihan eri asiaa, mitä on toivottu. En ymmärrä, miksi tämä menee näin.
Valtuuston puheenjohtaja Tarja Mäki-Punto-Ristanen (kok.) kiitti hankesuunnitelmasta valtuutetuille pidetyn tilaisuuden olleen ilmeisen tarpeen.
– Se selvästi jollain tavalla herätti luottamushenkilöryhmää.
Loimaan sosialidemokraattien valtuustoryhmä ehdotti aloitteessaan, että Loimaan kaupunki käynnistää osallistamisen ja osallisuuden hankkeen, jossa asukkaat, yhdistykset ja yritykset saataisiin mukaan kylien kehittämiseen.
– Ensimmäiseksi hankekyläksi valitaan Alastaro, jossa asukkaat ja muut paikalliset toimijat kootaan yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan kylän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, ryhmän alastarolainen valtuutettu Timo Tamminen listasi aloitteessa, jossa ryhmä tarkoittaa Loimaan kaupungin toimivan osallistamisen alustana ja mahdollistavan hankkeen toteutuksen.
Aloitteessa muistutetaan, että osallisuus on nostettu yhdeksi kaupungin keskeisimmäksi strategian teemaksi.
Markku Pulliainen sanoi allekirjoittavansa aloitteen ja toi esille jo mielestään hyvän kohteenkin.
– Alastaron yläasteelle ovat kyläläiset lähteneet miettimään erilaisia käyttötarkoituksia. Tätä olisi hyvä viedä hankkeena eteenpäin, niin ei menisi vielä käyttökunnossa oleva rakennus aivan pilalle.