Kekkonen, Koivisto ja nyt Ahtisaari – Loimaan Kivi on valmistanut jo kolmen presidentin hautamuistomerkit

0
Rauhanmiehelle rauhansymboli, Loimaan Kiven toimitusjohtaja Mikko Paljakka ja Autuas-teoksen suunnittelija Harri Pakarinen luonnehtivat presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkkiä. Kuvassa ollaan vielä teoksen veistopaikalla Loimaalla, mutta hautamuistomerkki paljastettiin tänään Hietaniemen hautausmaalla.

Loimaa

– Meillä oli asennustiimissä jopa henkilö, Kivisen Matti, joka oli ollut mukana asentamassa presidentti Urho Kekkosen hautamuistomerkkiä, taiteilija, arkkitehti Harri Pakarinen ihmettelee.

Hänen suunnittelemansa Autuas-teos, presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki, on jo kolmas presidentillinen hautamuistomerkki, joka on veistetty Loimaan Kivessä.

Toimitusjohtaja Mikko Paljakka sanoo, että kokemus ja referenssit aiemmista töistä ovat aina tärkeitä kilpailussa urakoista.

– Valitsijat ovat tienneet, että olemme esimerkiksi tehneet haastavia veistosjuttuja.

Ratkaisevaksi asiaksi Ahtisaaren hautamuistomerkkiurakan voittamisessa hän laskee sen, että heillä on hallinnassa koko prosessi alusta loppuun – raakakiven hankinnasta teoksen asennukseen.

Samaa sanoo Harri Pakarinen.

– Loimaan Kivellä oli vastaukset kaikkiin kysymyksiin.

Tämä oli tärkeää, sillä lokakuussa 2023 kuolleen Ahtisaaren hautamuistomerkin haluttiin olevan valmis hänen hautajaistensa vuosipäivänä 10. marraskuuta 2024.

– Aikataulu oli kohtuutiukka, kun kilpailutus oli vasta keväällä ja teoksen koko poikkeaa perustyöstä, Mikko Paljakka kertoo.

Raakakivi painoi alkujaan 21 000 kiloa ja oli niin iso, että se juuri mahtui Loimaan Kiven koneisiin.

– Siihen tehtiin muutama sahaus koneellisesti, mutta muutenhan se on tehty käsityönä.

Veistos ei ole kuitenkaan heidän tekemistään veistoksista isoin – hautamuistomerkeistä se on kuitenkin suurimmasta päästä.

– Koivisto on pienempi, Kekkosen kanssa Autuas on massamääräisesti samaa luokkaa, mutta on vaan eri mallinen.

Aikataulu sai taiteilijan näkemään painajaisia, joissa hän työsti veistosta yksin taltan kanssa.

– Olen tämän koko projektin ajan herännyt jostain syystä joka aamu neljältä, Harri Pakarinen virnistää ja kertoo, että on usein silloin halunnut tarkistaa, että kiven veistossa on kaikki hoidossa – ja yleensä se on ollutkin.

– Kaikki oli niin mietitty, meidän ei tarvinnut kuvitella mitään, Mikko Paljakka kiittää taiteilijaa hyvästä yhteispelistä.

– Sitä tarvitaan taiteilijan ja kivimiehen välillä, sillä kiveä ei voi lisätä, sitä voi ottaa vaan pois.

Taiteilijalta tuli veistämölle esimerkiksi vanerista poikkileikkauspiirustusten pohjalta tehtyjä sabluunoita, joiden avulla siirrettiin suunniteltu muoto digimallista kiveen.

– Ensimmäinen pienoismalli oli tehty nopeasti pahvista ja muovailuvahasta, jotta saatiin heti veistäjälle työmalli käyttöön. Seuraavat mallit tehtiin hyödyntäen CAD-CAM-tekniikkaa, 3D-tulostusta ja CNC-työstöä. Törmäsin lenkillä sattumalta vanhaan insinöörikaveriini, jolla oli autotalliin rakennettu täysin varusteltu työpaja, jossa muun muassa pienoismallien muotit ja tekstien prototyypit valmistettiin, Harri Pakarinen selvittää.

Hän kiittelee Loimaan Kiven porukan työntekokulttuuria.

– Täällä ajatellaan omilla aivoilla, ja kaikki pelaavat samaan maaliin, hän kuvaa ja harmittelee, että näin ei ole aina rakennustyömailla, joiden kanssa hän arkkitehtina ollut tekemisissä.

Suuren osan veistosta on Loimaalla tehnyt Kari Laine, jota hän kehuu erityisesti taiteilijaluonteesta sekä kokemuksesta ja näkemyksestä. Kari Laine teki esimerkiksi monenlaisia kokeiluja, jotta kiveen saatiin taiteilijan mielestä vaikkapa juuri oikeanlainen pinta ja värisävy.

– Pintakäsittelyissä tavoiteltiin yksiaineisuuden vaikutelmaa. Jos Ylämaan vihreää graniittia hioo kiiltäväksi asti, siitä tulee tosi tummanvihreä. Pintakäsittelyiksi valittiin kylkien osalta lohkominen neitseelliseksi pinnaksi, jossa kiven materiaali on rehellisimmillään eikä vaikuta ”pinnoitetulta”.

Kannen lehtiaihetta varten Kari Laine teki erikseen vielä työkalunkin teoksen pinnan käsittelyyn, taiteilija suitsuttaa ja sanoo, että ristipäähakkaus-tekniikalla työstetystä ja teräsharjalla kiillotetusta pinnasta tuli siksi juuri sopiva.

– Kun sitä koskettaa, se tuntuu käteen jopa lämpimältä.

Kotiseudun kallion alle

Martti Ahtisaaren hautamuistomerkki viestii rauhaa

Loimaa, Helsinki

Kati Uusitalo

– Ensimmäiseksi ostin oliivipuun, Martti Ahtisaaren hautamuistomerkin suunnitellut taiteilija, arkkitehti Harri Pakarinen kertoo Autuas-teoksensa synnystä.

Oliivipuuta tarvittiin tutkittavaksi siksi, että rauhantyöstään tunnettu ja siitä Nobelin rauhanpalkinnonkin saanut presidentti saa viimeiselle leposijalleen oliivinlehden mieleen tuovan veistoksen.

Oliivipuun lehvä on tunnettu rauhan symboli ja sitä rauhankyyhkykin kantaa. Lisäksi lehvä on tuttu YK:n tunnuksesta.

Autuas sai ensimmäisen palkinnon suunnittelukilpailussa, johon tuli 171 ehdotusta. Teoksen idea perustuu Raamatun ”Autuaita ovat rauhantekijät” -lauseeseen (Matt. 5:9).

Autuas on veistetty Ylämaan vihreästä graniitista.

– Etsin kilpailua tehdessä vaihtoehtoja tavanomaisille mustalle ja harmaalle graniitille. Ylämaan vihreä tuli sattumalta vastaan ja tuntui sopivimmalta lehden muotoiseen veistosprojektiin.

Valinnan jälkeen huomattiin, että kivessä on muutakin symboliikkaa kuin väri: nykyisin Lappeenrantaan kuuluva Ylämaa sijaitsee kivenheiton päässä Ahtisaaren synnyinkaupunki Viipurista.

– Hän siis lepää kotiseudun kallion alla, Harri Pakarinen toteaa.

Teoksen yläpinnalle veistettiin hieman mutkittelevat ”lehtiruodit” ja lehvän keskelle yksi muita syvempi.

Kun sataa, hennompien urien pienistä puroista kertyy isompi vuo, jonka taiteilija näkee symboloivan elämänvirtaa.

Arkkitehtinä tavallisesti työskentelevä Harri Pakarinen sanoo, että kun nykyään taloja puretaan jopa 30 vuoden jälkeen, niin nyt hänkin on tehnyt ”jotain pysyvää”.

– Harvalle tällainen osuu kohdalle, hän sanoo ja kuvaa muistomerkin suunnittelua kunniatehtäväksi – myös siitä syystä, että pääsee ”puffaamaan” rauhan asiaa.

– Nobel-palkinnosta huolimatta en tajunnutkaan ennen teoksen tekemistä Martti Ahtisaaren rauhantyön koko merkitystä ja laajuutta.

Yllätys oli erityisesti se, miten arvostettu Ahtisaari oli ulkomailla ja miten merkittävissä rauhanprojekteissa hän ja hänen CMI-järjestönsä toimivat.

– Tuntuu reilulta ja hyvältä olla tekemässä tätä muistomerkkiä. Olkoon se tunnustus tälle rauhantyölle, vaikka näin vähän jälkikäteenkin.

 

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän