LOIMAA/JUVANTIE Kartanonmäen palvelukeskuksen pihamaalle on ilmestynyt rekan perävaunu. Terveystalo-konserniin kuuluvan Radiologikeskuksen operatiivinen johtaja Julia Koskinen kertoo heidän tekevän siellä rintasyöpäseulontaa eli mammografiatutkimuksia. Kutsuttuja naisia on Loimaan lähialueilta noin 1 300.
Seulonnat alkoivat lokakuun alkupäivinä ja niitä tehdään tämän kuun 23. päivään saakka.
– Meillä on tässä tiivis tahti, minkä aikana teemme kaikki kuvaukset.
Koskinen kertoo Radiologikeskuksen tehneen keväällä kilpailutuksen jälkeen seitsemänvuotisen sopimuksen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan kanssa. Nyt he ovat ensimmäistä kertaa Loimaalla. Sopimuksen piiriin kuuluu kunnista Loimaan lisäksi Oripää, Pöytyä, Aura, Koski ja Marttila.
Ensi vuonna Radiologikeskus on yhdistymässä Terveystaloon.
Varsinaissuomalaisia naisia kutsutaan vuosittain seulontaan noin 160 000 ja tarkastukseen osallistuu reilu 130 000, joka on päälle 80 prosenttia kutsutuista. Loimaan alueen osallistumisprosentista ei ole vielä Koskisen mukaan saatu tietoa.
Radiologikeskuksen palvelupäällikkö Anna Smolander sanoo, että tiedot seulontaikäisistä naisista saadaan Syöpärekisterikeskuksesta. Kutsut lähtevät joka toinen vuosi 50–69-vuotiaille, ja seulontaan osallistuvista naisista alle prosentilta löydetään rintasyöpä. Jos mammografiatutkimuksessa löytyy epäilys, kutsutaan jatkotutkimukseen. Siellä tehdään ultraäänitutkimus ja otetaan tarvittaessa näytteitä.
– Jatkotutkimus ei kuitenkaan vielä tarkoita, että kyseessä olisi pahanlaatuinen kasvain.
Syöpärekisterin mukaan yksi viidestä seulontaan säännöllisesti osallistuvasta naisesta lähetetäänkin vähintään kerran tarpeettomasti jatkotutkimuksiin.
Jos jatkotutkimuksissa otetuista näytteistä löytyy kuitenkin merkkejä pahanlaatuisuudesta, asiakas ohjataan erikoissairaanhoitoon.
Koskinen kuitenkin huomauttaa nykylaitteiden olevan niin tarkkoja, että ne havaitsevat sellaisetkin muutokset, jotka eivät muuten vaivaisi naista hänen elinaikanaan.
– Se on ehkä ainoa haittapuoli tässä, hän toteaa ja sanoo, että saman on todennut myös Syöpärekisterikeskus.
Radiologikeskuksella on käytössään kaksi vaunua, joista Loimaalla oleva on ollut käytössä viitisen vuotta. Koskinen kertoo röntgenhoitajien liikkuvan vaunun mukana, mutta korostaa, etteivät he kuitenkaan itse aja vaunua kuljettavaa rekkaa.
– Hoitajilta kysytään tätä päivittäin, hän naurahtaa.
Liikuntarajoitteisten pääsy vaunuun on taattu kyljessä olevan hissin avulla. Smolander sanoo, että asiakkaan on kuitenkin kyettävä vähintään istumaan ja tukemaan keskivartaloaan, jotta röntgenlaite pystyy ottamaan kuvat.
– Muuten asia sovitaan erikseen hyvinvointialueen kanssa.
Entisiin laitteisiin verrattuna nykykoneet ovat hellävaraisempia. Koskinen toteaa, että puristus tarvitaan edelleen, jotta kuvista saadaan tarkat, mutta kuvaus sujuu nykyään nopeammin.
– Siksi kannattaa antaa mahdollisuus, vaikka olisikin huonoja kokemuksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muutos löydetään, sitä paremmat ovat paranemismahdollisuudet.